Leijonien MM95 on todella merkittävä tapahtuma Suomen historiassa

Curt Lindström nosti suomalaisen jääkiekkoilun kultakantaan.

Curt Lindström nosti suomalaisen jääkiekkoilun kultakantaan. (Kuva AOP)

Leijonien 1995 MM-kulta merkitsi Suomelle paljon muutakin kuin pelkkää urheiluvoittoa.

JÄÄKIEKKO Torstaina tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon miesten maailmanmestaruutensa. Kansa syttyi hurmokseen ja torilla tavattiin.

MM95 oli enemmän kuin pelkkä urheiluvoitto. Se on itsenäisen Suomen historian merkittävimpiä tapahtumia.

MM95-kultaa on myös vähätelty. NHL-pelaajat eivät olleet Tukholman MM-kisoissa mukana.

Suomi ei ehkä ollutkaan maailman paras, mutta sillä ei ollut olennaista merkitystä. MM-kulta oli jokakeväisen kärsimysnäytelmän loppu.

MM-jääkiekkoa esitettiin Suomessa tv:stä jo 1960-luvulla ja kansa oli saanut pettyä kevät toisensa jälkeen. Leijonien pelien seuraaminen tuntui jopa masokistiselta.

Vasta 1992 Suomi voitti MM-kisoissa ensimmäisen mitalinsa ja silloinkin Ruotsi oli parempi finaalissa. 1994 Suomi hävisi loppuottelussa Kanadalle rangaistuslaukauksilla. Lillehammerin 1994 olympialaisissa Suomi hävisi koko turnauksessa vain yhden erän, mutta jäi silti pronssille.

Suomalaisen MM-jääkiekon historia sisälsi muun muassa efedriinikäryn, jota seliteltiin banaaninkuorilla. Oli myös katkeria tasapelejä Länsi-Saksaa ja DDR:ää vastaan sekä Ruotsin nousuja kahden maalin takaa viimeisellä minuutilla tasapeliin.

MM95-joukkue ei enää pettänyt. Katkerat muistot saatiin pois mielistä.

Olennaista merkitystä oli, että Suomi voitti kultaa vielä Tukholmassa ja kaiken lisäksi ruotsalaisen valmentajan komennossa. Vielä 1990-luvulla Ruotsi herätti Suomessa katkeria tunteita.

Jopa 500 000 suomalaista muutti 1960-70 -luvuilla Ruotsiin. Monia suomalaisia pidettiin Ruotsissa toisen luokan kansalaisina. Elintasoero oli Ruotsin ja Suomen välillä 1970-luvulla vielä merkittävä.

Useat ruotsalaisyhtiöt menestyivät kansainvälisesti. ABBA voitti euroviisut ja myi miljoonia levyjä. Ja urheilussakin Ruotsi menestyi esimerkiksi tenniksessä ja jalkapallossa. Suomi ei moisesta voinut haaveillakaan.

Jääkiekossakin Ruotsi oli Suomen isoveli. Ruotsi voitti maailmanmestaruuden jo 1950-luvulla ja nappasi seuraavilla vuosikymmenillä useita mitaleita. Ennen 1995 kotikisojaan länsinaapuri oli voittanut edellisten seitsemän vuoden aikana neljä jääkiekon arvokisakultaa.

MM95 lopetti suomalaisten alemmuuden tunteen ruotsalaisia kohtaan. Sen jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat olleet katsomossa ja kaukalossa henkisesti tasaveroisia vastustajia.

Suomessa tavattiin ennen 1995 kultakevättä toistella, että Leijonien mitalittomuus johtui heikosta itsetunnosta. Puhuttiin jopa, ettei suomalainen luonteenlaatu sopisi joukkuelajeihin.

Moiset tarinat johtuivat puutteellisesta urheilujournalismista. Suomeen rakennettiin ensimmäinen jäähalli vasta 1965, kun Ruotsissa niitä oli silloin jo useita kymmeniä.

Suomessa pelattiin puoliammattilaiskiekkoa vielä 1980-luvullakin. Ruotsin pääsarjassa moni pelasi samoihin aikoihin ammattilaisina, vaikka amatöörisarjojen nimeen vannottiin Ruotsissakin vielä 1980-luvulle saakka.

SM-liigassa siirryttiin ammattilaisuuteen 1980-90 -lukujen taitteessa ja samoihin aikoihin Neuvostoliitto ja kommunismi romahtivat. Ei ollut sattumaa, että Suomi nousi 1990-luvulla jääkiekon arvoturnausten mitalirohmuksi.

Vuonna 1991 Suomi ajautui syvään talouslamaan, mutta jääkiekko nousi samoihin aikoihin Suomessa isoksi bisnekseksi. Talousolosuhteiden valossa lajin liiketoiminnan kehitys oli 1991-95 hämmästyttävää.

Selityksenä moiselle oli ammattimainen toiminta. Jääkiekko oli ensimmäinen urheilulaji, jota Suomessa ruvettiin johtamaan kuin normaalia bisnestä.

MM95:n sanottiin lopettaneen Suomen laman. Väite on tietysti liioiteltu, mutta kansa sai MM-kullasta ainakin positiivista uskoa.

Optimismi jyräsi pessimismin ja pian Suomi olikin Nokia-huuman keskellä. Samaan aikaan Nokian ruotsalaiskilpailija Ericsson kynti syvällä.

MM-kulta sinetöi jääkiekon aseman Suomen ykköslajina. Jalkapallo on viime vuosina kuronut eroa umpeen, mutta jääkiekon ykkösasema ei ole vakavasti horjumassa.

Miesten MM-kultaa Suomi voitti myös 2011 ja 2019. Lisäksi ison huuman aiheutti 2016 voitettu nuorten MM-kulta.

MM95 on kuitenkin se ensimmäinen. Silloin ei osattu varautua valtavaan karnevaaliin eikä torijuhliin. Ne syntyivät spontaanisti, kun kansa purki riemuaan.

Ruotsissakin iloittiin Suomen puolesta. Länsinaapurissa ei oltu katkeria.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Käsittämätön juttu – Leijonat hävisi olympialaisissa vain yhden erän ja jäi pronssille

Kommentoi Facebookissa