TERVEYS Suomessa selvitetään parhaillaan useita listerioosirypäitä. Taudinaiheuttajien tyypittäminen niin sanotulla WGS-menetelmä täydentää epidemiologista seurantaa ja mahdollistaa tautirypäiden varhaisen havaitsemisen ja tartuntalähteen tunnistamisen sairastuneiden ja elintarvikkeiden kantoja vertailemalla.
Listeria – Listeria monocytogenes – on yleinen maaperässä ja vedessä elävä bakteeri. Listeria voi aiheuttaa ihmiselle listerioosi-nimisen taudin bakteerilla saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä.
– Tartuntalähteen varmistaminen vaatii sekä epidemiologisen että mikrobiologisen näytön. Suomessa WGS-menetelmä on tehostanut erityisesti listerioosiseurantaa. Havaitsemme ja selvitämme listerioosirypäitä aiempaa tarkemmin ja tehokkaammin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne, joka luennoi eläinlääkärien suurimmassa kotimaisessa täydennyskoulutustapahtumassa eEläinlääkäripäivillä.
Listerioosiin sairastuvat tavallisimmin iäkkäät, vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt ja raskaana olevat. Näille riskiryhmille jo pienetkin listeriapitoisuudet voivat aiheuttaa vakavan sairauden, kuten vaikean yleisinfektion tai aivokalvontulehduksen. Taudin itämisaika tartunnasta sairastumiseen voi olla pitkä, jopa useita viikkoja.
Listerioosin suhteen riskielintarvikkeita ovat monet sellaisenaan syötävät elintarvikkeet, joilla on pitkä myyntiaika.
– Riskiryhmiin kuuluvien on hyvä tutustua Tiesitkö tämän listeriasta -esitteeseen, josta löytyy tietoa listerioosista ja tartuntojen välttämisestä, suosittelee Rimhanen-Finne.
WGS-menetelmään eli kokogenomisekvensointiin siirtyminen on helpottanut epidemioiden selvittämistä. Menetelmää käytetään tartuntatautien seurannassa kautta maailman. Suomessa menetelmä otettiin käyttöön elintarvike- ja vesivälitteisten tartuntatautien seurannassa vuonna 2015.
– Kehitämme jatkuvasti valmiuttamme selvittää epidemioita. Esimerkiksi vuonna 2017 laaja kansainvälinen pakastevihanneksiin yhdistetty listerioosiepidemia havaittiin ja tartuntalähde tunnistettiin Suomessa, Rimhanen-Finne toteaa.
Eri tutkimuslaitoksissa käytössä oleva yhteinen tyypitysmenetelmä mahdollistaa tarkemman tautiseurannan ja myös tehokkaamman kansainvälisten epidemioiden tunnistamisen ja selvittämisen.
Kommentoi Facebookissa