MATKAILU Varsinais-Suomessa, Maskun Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna on avautunut yleisölle kesäkaudeksi.
Suomen kansallismuseon kohteisiin kuuluva Louhisaari on ainutlaatuinen yleisökohde, josta riittää ammennettavaa niin jalosukuisten kartanoelämästä ja 1600-luvun palatsiarkkitehtuurista kiinnostuneille kuin kasviharrastajille.
– Louhisaaressa ensimmäistä kertaa käyvät asiakkaat lumoutuvat paikan tunnelmasta ja monet uskolliset Louhisaaren ystävät vierailevat paikassa joka kesä, Louhisaaren intendentti Jouni Marjamäki kertoo.
Kohteena Louhisaari on harvinainen: sen laaja Askaisten kirkolle ulottuva kulttuurimaisema on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Louhisaaren 1600- ja 1700-luvun interiöörit muodostavat lumoavan taustan Kansallismuseon kokoelmien kiehtoville esineille.
Louhisaaressa perehdytään opastetuilla kierroksilla omistajasukujen, Flemingien ja Mannerheimien, ylhäisaateliston elämään. Kalmilainen puutarha puolestaan tutustuttaa 1700-luvun hyöty- ja koristekasveihin.
Suomen kansainvälisesti tunnetuimman tiedemiehen, Turun akatemian ensimmäisen talousopin professorin Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa hyötypuutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja ja puutarhan symmetrisesti järjestyksessä.
Kävijäturvallisuuden vuoksi kalmilaiseen puutarhaan kuuluvat lääke- ja rohdoskasvit on erotettu omaksi myrkkykasvitarhakseen. Puutarhassa on lisäksi hedelmätarha, johon on istutettu historiallisia omena- ja päärynälajikkeita, joista osa on dokumentoidusti kasvanut paikalla Mannerheimin suvun aikana.
Louhisaaren kartanolinna tarjoaa tästä kesästä alkaen pienille museovieraille erityisen kokemuksen: marsalkka Mannerheimin leikkimökki avautuu restauroituna leikkijöille kalmilaisen puutarhan osana.
Louhisaaren päärakennuksen asuinkerroksiin pääsee tutustumaan vain oppaan kanssa. Yleisöopastuksia järjestetään suomeksi päivittäin tasatunnein. Louhisaari on avoinna elokuun loppuun, ryhmille syyskuun loppuun.
- Tarkempia tietoja opastuksista, tapahtumista ja historiasta museon verkkosivuilta
Lue myös: Mannerheimin Omenaa etsittiin vuosikausia – marsalkan nimikkolaji on iso ja keltakuorinen
Kommentoi Facebookissa