MAATALOUS Janne Kokko ja Anu Niskala-Kokko ovat rakentaneet isännän kotitilasta toimivan, kahden ihmisen työpaikan.
– Vältän rönsyilyä ja turhia investointeja. Kustannusjahti on pysyvä olotila, joten rahoja ei saa pistää turhuuteen. Myös riskinotto tulee olla hallittua, Janne muotoilee.
Janne otti kotitilan nimiinsä vuonna 1995. Tällöin tilalla oli 30-päinen lypsykarja ja 60 hehtaaria peltoa. Ennen sukupolvenvaihdosta agrologiksi kouluttautunut Janne toimi kuitenkin neljän vuoden ajan maitotilaneuvojana.
– Se oli hienoa ja opettavaista aikaa. Vuodet vieraan töissä antoivat aivan uutta syvyyttä myös omaan tilanpitoon.
Janne ryhtyi kehittämään kotitilaansa kustannustehokkain askelein. Vuonna 1999 parsinavettaan tehtiin laajennus, jonka myötä lypsävien määräksi saatiin nostettua 40.
”Meidän näköinen ratkaisu”
Tällä määrällä mentiin vuoteen 2013 saakka, jolloin Janne ja vuonna 2002 emännäksi tullut Anu ottivat käyttöön uuden, lypsyasemalla varustetun pihaton.
– Uusi ja ajanmukainen navetta oli pitkän kypsyttelyn tulos. Päätöstä puolsi kuitenkin kiinnostus maidontuotannon jatkamiseen. Entinen navetta olisi antanut pelivaraa korkeintaan kymmeneksi vuodeksi ja sen jälkeen edessä olisi ollut mahdollisesti jopa alan vaihto. Ajatus vieraan hommista ei kuitenkaan houkutellut, joten päätimme investoida itsellemme loppuelämän työpaikan, isäntäpari selvittää.
Sadan lypsävä pihatossa on käytössä 2 kertaa12-paikkainen rinnakkaisasema.
– Tämä oli meidän näköisemme ratkaisu. Tämän kokoluokan navetassa olisi pitänyt olla kaksi lypsyrobottia, joten kustannussyistä päädyimme asemaan. Asemalypsyä puoltaa myös parempi kontakti lehmiin.
Kokon maitotilalla ei tällä hetkellä mietitä laajentamista.
– Kustannusten hallinta on toiminnan hopealanka. Pidämme tärkeänä, että hommat pysyvät kaikilla osa-alueilla hallinnassa.
”Toimintoja kannattaa ulkoistaa”
Anu ja Janne pitävät suuressa arvossa myös maatalousyrittäjän ammattitaitoa. Kun on intoa, kykyä ja sopiva määrä pelisilmää, niin askelmerkit ovat kestävällä pohjalla.
– Nykypäivän maatalous on loppujen lopuksi isomman luokan liiketoimintaa, joten tilalla täytyy olla pelivaraa myös mahdollisiin notkahduksiin.
Kokon isäntäpari sanoo varautuneensa myös omalla tilallaan muuttuviin olosuhteisiin.
– Kuljemme aistit avoimina ja mietimme tarkkaan mitkä toiminnot kannattaa esimerkiksi ulkoistaa. Osa tehdään itse, mutta muun muassa lietelannan levityksen hoitaa urakoitsija. Myös viljan viljelyn lopetimme siinä vaiheessa, kun siirryimme pihattoon. Ostamme viljan naapurilta ja tämä on osoittautunut ajan myötä hyvin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.
Toimiva yhteistyö alan urakoitsijoiden kanssa on myös yksi tilan merkittävimpiä vahvuuksia.
– Kun ulkopuolelta saatavat palvelut ovat lähellä ja hintalappukin sopiva, niin hyvä yhteistyöketju on loppupeleissä kaikkien etu.
Lue myös: Tärkeintä ei ole lehmien määrä, vaan järkevät työtunnit – ”Välillä on mukava oikaista sohvalle”
Kommentoi Facebookissa