LUONTO Metsissä on alkamassa kevään odotetuin näytös. Ennen kuin lumipeitteeseen ilmestyneet pälviaukot ehtivät laajentua, alkavat metsokukot hakeutua soidinalueelleen. Samoihin aikoihin alkaa myös Metsähallituksen suunnittelijoiden ja metsureiden työ soidinalueiden sijainnin ja toiminnan kartoittamiseksi.
Valtion mailla on noin 2 500 paikkatietojärjestelmään merkittyä soidinpaikkaa, joista tarkastetaan vuosittain satoja. Tavoitteena on selvittää metsojen soidinpaikkojen sijainti ja metsojen määrä sekä seurata metsätalouden vaikutuksia metson soidinpaikkojen säilymiseen.
Tietoja käytetään metsäsuunnittelun tukena. Seuranta tehdään metsoja häiritsemättä, mutta jos metsoista halutaan saada jälkien lisäksi myös ääni- tai näköhavaintoja, on metsään suunnattava aamun pikkutunneilla.
Metson soidinalueilla on erityisasema riistan elinympäristöjen hoidossa. Metsähallituksella on toimivia soidinalueita koskevat metsänkäsittelyohjeet, joiden tavoitteena on toteuttaa metsien käsittelyt niin, että soidinalue säilyy metsojen kannalta suotuisana.
Metsojen soidinalue on keskimäärin 300 hehtaarin suuruinen ja muodostuu useiden metsokukkojen elinalueista, soidinpaikoista ja kaiken keskellä olevasta ”tanssilavasta”, eli soidinkeskuksesta. Metsän käsittely suunnitellaan niin, että mitä lähempänä soidinkeskusta ollaan, sitä peitteisempänä metsän kuva pidetään ja sitä pienempiä ovat yksittäiset uudistusalat.
Suomen riistakeskus puolestaan kertoo, että kaksi Keski-Suomen Metsoparlamentin riistakameraa seuraa Petäjävedellä metson soidinta. Viime keväänä soidinpaikalla oli viisi ukkometsoa ja viisi koppeloa. Liiketunnistimella varustettu riistakamera lähettää 5 sekunnin pituisia HD-videoita, jotka ovat katseltavissa klikkaamalla tästä.
Kommentoi Facebookissa