Museomies Matti perusti erikoisen matkailukohteen – ”Täällä ihmiset voivat palata takaisin juurilleen”

Kotiseutuneuvos Matti Toivonen on pyörittänyt suosittua museokylää jo vuodesta 1985 lähtien. – Toisen romu on minun aarre ja siitä tämä kaikki sai alkunsa ja jatkuu edelleen.

Kotiseutuneuvos Matti Toivonen on pyörittänyt suosittua museokylää jo vuodesta 1985 lähtien. – Toisen romu on minun aarre ja siitä tämä kaikki sai alkunsa ja jatkuu edelleen. (Kuva Anne Anttila)

Yli 12 500 museoesineen lisäksi on mahdollisuus tutustua myös entisajan työtapoihin.

MATKAILU Kokkolan Kälviällä sijaitseva Toivosen eläinpuisto ja talonpojanmuseo on yksi Keski-Pohjanmaan tunnetuimmista matkailukohteista. Ainutlaatuisessa museokylässä vierailee kesäisin eli touko-elokuun aikana noin 35 000 turistia.

Museokylän perustaja, kotiseutuneuvos Matti Toivonen sanoo museokylän säilyttäneen asemansa ohikulkijoiden käyntikohteena.

– Sijainti on paras mahdollinen. Kasitiellä pyyhkii kesäaikana sellainen autovirta, että siitä määrästä riittää vieraita meillekin, Kälviän museomies luonnehtii tyytyväisenä.

Toivosen talonpojanmuseona tunnettu käyntikohde aukaisi portit suurelle yleisölle vuonna 1985.

– Kaikki alkoi tavallaan sattumalta, joskin taustalla oli sammumaton kiinnostus historiaan. Olen koko ikäni ollut museomies. Mielenkiinto entisaikaan heräsi jo parikymppisenä ja siitä lähtien olen kerännyt vanhaa tavaraa; koneista kärrynpyöriin ja kaikkea siltä väliltä. Ja onhan tätä rompetta matkan varrella myös kertynyt. Toisen romu on minun aarre ja kun pitää silmät auki, todellisia helmiä voi löytyä myös sieltä nurkan takaa.

Vanhan kyläpuodin lisäksi vierailla on mahdollisuus tutustua myös entisajan karjamajaan tai kurkistaa historiaa huokuvaan kellosepän verstaaseen.
Vanhan kyläpuodin lisäksi vierailla on mahdollisuus tutustua myös entisajan karjamajaan tai kurkistaa historiaa huokuvaan kellosepän verstaaseen. (Kuva Anne Anttila)

Aikamatka entisajoille

Ensimmäisen toimintakesän aikana Toivosen museokylässä vieraili kuukauden aikana 10 000 kävijää.

– Tämä kertoi jo omaa kieltään, että tällaiselle käyntikohteelle on selkeä tilaus. Ja nyt kun meneillään on kolmaskymmenesviides toimintavuosi, niin olemme yhä vakuuttuneita siitä, että historia ei kuole koskaan.

Talonpojanmuseossa on nimensä mukaisesti mahdollisuus tutustua entisajan elämään pintaa syvemmältä. Nähtävää ja koettavaa riittää, mutta aikamatkalla liikutaan erityisesti 1930-40-luvuilla.

Juttuvinkki: Suojeluskunta- ja lottamuseota uhkasi jopa lakkauttaminen – perustettu tukiyhdistys turvasi tulevaisuuden

Alueelta löytyy muun muassa 50 erilaista museorakennusta, kymmenkunta erilaista työpajaa ja yli 12 500 museoesinettä. Näiden ympärille on kiteytetty myös erilaisia teemoja.

– Meiltä löytyvät muun muassa entisajan limonaditehdas, vanhan ajan sekatavarapuoti, kello- ja puusepän verstaat ja jopa ”sentraalisantran” henkeä huokuva puhelinkeskus. Lisäksi auto- ja traktorialueella on kymmenittäin isoisän aikaisia menopelejä työkoneineen. Tämän kaiken lisäksi museokylässämme voi tutustua entisajan työtapoihin.

Nostalgiaa löytyy ja paljon, museokylässä esittäytyvät niin entisajan asumukset, työtavat kuin ammatitkin.
Nostalgiaa löytyy ja paljon, museokylässä esittäytyvät niin entisajan asumukset, työtavat kuin ammatitkin. (Kuva Anne Anttila)

Käden taitajat esillä

Aina tiistaisin museokylässä on suuren suosion saavuttanut työnäytöspäivä.

– Tällöin taitajat esittelevät muun muassa puukon tekoa, tiilien polttoa, langan kehräämistä, villan karstaamista ja monia, monia muita työtapoja ja käden taitoja. Kaiken kaikkiaan vierailla on mahdollisuus tutustua neljäänkymmeneen viiteen erilaiseen entisajan ammattiin, museo-Matti esittelee.

Museokylästä löytyy lisäksi esimerkiksi tervahauta, puulajinäyttely, erämuseo, vanhan ajan torppa, nili, karjamaja, käsityömuseo sekä erityisesti lasten suosiossa oleva eläinpuisto.

– Meillä esittäytyvät yleisimmät kotieläimet lehmistä possuihin ja tottahan toki jokaisesta talosta löytyy myös muutama kissa ja koira. Tavoitteenamme on, että ihmiset voivat tutustua entisajan elämään niin sanotusti kosketusetäisyydeltä ja palata tämän kautta takaisin juurilleen.

Lue myös: Erilaiset karavaanarit elävät retrohengessä – kaikilla ei ole edes kahvinkeitintä

Kommentoi Facebookissa