ALKOHOLILAKI Syksyn kuuma puheenaihe on ollut uusi alkoholilaki ja 0,8 prosenttia. Muista asioista on päästy lähelle yksimielisyyttä mutta ei itseään suuremmaksi nousseesta luvusta, joka ei todennäköisesti suurestikaan vaikuta tavallisen suomalaisen alkoholinkulutukseen. Ongelmakäyttäjistä ja nuorista käydään enemmänkin kiistaa.
Romuttavatko helpommin ruokakaupoista saatavat vahvemmat juomat suomalaisten kansanterveyden – vai antavatko ne vain mahdollisuuden monipuolisempaan juomavalikoimaan? Joisivatko suomalaiset entistä enemmän vahvempaa alkoholia, vai siirtyisivätkö viinakaupan tuotteista kaupan miedompiin juomiin?
Kiista on hajottanut myös hallituspuolueiden yhtenäisyyden. Kun lain valmisteluun kuuluva lausuntokierros päättyi keväällä, 28 kansanedustajaa vetosi asiantuntijalausuntoihin ja vaati kriittisten terveyskannanottojen huomioimista paremmin.
Keskustasta kaljakapinaan liittyi ja vetoomuksen allekirjoitti 15 kansanedustajaa. Se ei ollut yllätys, sillä puolueen vaaliohjelmassa eduskuntavaaleissa vuonna 2015 keskusta halusi poistaa keskioluen ruokakaupoista ja palauttaa sen myynnin takaisin Alkoon. Päivän Lehden artikkelin asiasta löydät tästä.
Alkon intressit ovatkin nousseet esille, sillä monopoliyhtiön hallintoneuvostossa on kaksitoista valtioneuvoston nimittämää jäsentä. Puheenjohtajana toimii Sinisen eduskuntaryhmän Vesa-Matti Saarakkala ja varapuheenjohtajana RKP:n Anna-Maja Henriksson. Molemmat suhtautuvat kielteisesti prosenttirajan nostoon.
Hallintoneuvoston kansanedustajista selkeästi ainoastaan keskustan Antti Kaikkonen sekä kokoomuksen Sari Sarkomaa ovat korotuksen kannalla. Hallintoneuvoston jäsenyys on esitetty myös jääviysperusteeksi, ei vain jäsenen 700 euron kokouspalkkion vuoksi, vaan koska hallintoneuvoston tehtävä on valvoa Alkon hoitoa kannattavuus silmällä pitäen. Laajempi kaupan valikoima lohkaisisi luonnollisesti myyntiä pois yhtiöltä.
Tehtävä on katsottu niin tärkeäksi, että keskustan Olli Rehnin saatua paikan Suomen Pankista ja alkoholilain vastustajien kärkinimen Pekka Puskan noustua varasijalta eduskuntaan, hänelle järjestettiin samalla paikka Alkon hallintoneuvostoon. Se tarkoitti puolueveli Tuomo Puumalan eroamista jäsenyydestä.
Alkoholilain uudistus on nyt edennyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jonka kanta tulee SDP:n Tuula Haataisen johdolla olemaan kielteinen. Valiokunnan 17 jäsenestä kahdeksan kuului jo kevään kaljakapinalistan allekirjoittajiin ja peräti kuusi on myös Alkon hallintoneuvoston jäseniä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalle lausunnon antavat myös hallintovaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, perustuslakivaliokunta sekä talousvaliokunta. Seuraavan kerran Hallituksen esitystä eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi käsitellään valiokunnassa tiistaina, silloin kuultavaksi tulee hallitusneuvos sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lakiuudistuksen odotetaan päätyvän eduskunnan täysistuntoon marraskuussa, jolloin puolueet antanevat kansanedustajille vapaat kädet äänestää asiassa omatuntonsa mukaan.
Tilanne on mielenkiintoinen, tällä hetkellä prosenttirajan nostoa vastustavien kanta lienee lievästi enemmistönä. Sitä ennakoi jo Ylen eduskuntavaalien vaalikone vuodelta 2015. Päivän Lehti on saanut koosteen siitä, mitä nykyiset kansanedustajat lupasivat tuolloin äänestäjille.
Vaalikoneen seitsemännessä kohdassa oletetaan, että ehdokas on istuva kansanedustaja, jonka eteen tulee joukko päätettäviä asioita. Miten ehdokas äänestäisi seuraavissa kysymyksissä?
”Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.”
Hallituksen ministereistä yhdeksän on Ylen vaalikoneen mukaan prosenttirajan korotuksen puolesta, seitsemän vastaan. Tosin pääministeri Juha Sipilä on todennut, että vaikka hän vastustaa korotusta, hän äänestäisi hallituksen esityksen mukaisesti.
Kaiken kaikkiaan nykyisistä kansanedustajista 89 ilmoitti äänestävänsä myynnin sallimisen puolesta, 96 henkilöä vastusti sitä. Vastanneista 14 jätti vastauksen tyhjäksi, joka tekee yhteensä 199 kansanedustajaa. Keskustan Timo Kalli ei osallistunut koko Ylen vaalikoneeseen.
Mieli on muuttunut kansanedustajillakin. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto oli vielä vaalikoneessa sallivan linjan kannattaja, maaliskuussa hän liittyi kaljakapinan allekirjoittajiin. Samoin toimivat SDP:n Eeva-Johanna Eloranta, keskustan Petri Honkonen ja Hanna Kosonen sekä vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on taiteillut aaltoliikkeessä takinkääntösyytösten ja johdonmukaisuuden välillä. Hän itse on nyt tarkentanut kannattavansa korkeamman prosenttiluokan oluen myynnin sallimista kaupoissa vain, jos vahvempien oluiden hintoja nostettaisiin veroteknisesti.
Ylen vaalikoneeseen Aalto merkitsi kuitenkin kyllä-vastauksen selkeällä saatteella:
”Sallisin oluiden ja viinien ulosmyynnin ravintoloista sekä sen, että pienpanimoiden olisi mahdollista myydä tuotteitaan tuotantotilojen yhteydessä olevasta myymälästä. Tämän lisäksi olen valmis viinien ja vahvojen oluiden myynnin sallimiseen ruokakaupoissa.”
Siirtymistä on tapahtunut myös toiseen suuntaan. Kokoomuslainen Alkon hallintoneuvoston jäsen Sari Sarkomaa suhtautui prosenttirajan korotukseen vaalikoneessa kielteisesti, nyt myönteisesti.
Samoin vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto vastasi vaalikoneessa kielteisesti, mutta nyt hän on ilmoittanut kallistuneensa sallivamman kannan puolelle.
- Alla Ylen vaalikoneen vastaukset vuonna 2015. Kansanedustajat aakkosjärjestyksessä, ministerit lopussa, nykyisiä puoluekantoja tarkennettu.
Kommentoi Facebookissa