TERVEYS Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nielaisevat merkittävän osan yli 55 000 ihmisen tuloista Suomessa. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan tällä osalla väestöstä asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut ylittivät 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista vuonna 2015.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut koskevat suurta osaa väestöstä, sillä lähes puolet ihmisistä maksoi niitä. Kymmenesosa asiakkaista maksoi 47 prosenttia kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista, tulosidonnaisissa maksuissa vastaava luku oli 44 prosenttia ja suun terveydenhuollossa 30 prosenttia.
– Suurimpia maksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat. Myös dementiaa ja psykoosia sairastavilla maksujen osuus tuloista kohoaa usein hyvin korkeaksi, sanoo THL:n erikoistutkija Maria Vaalavuo.
Maksukatto on keino rajata kohtuuttomia asiakasmaksuja. Esimerkiksi tasasuuruisia maksuja koskevan katon ansiosta yli 160 000 ihmisen maksutaakka helpottui vuonna 2015. Keskimääräinen maksuhelpotus oli yli 500 euroa. Asiakasmaksulain mukaan henkilö voidaan myös vapauttaa maksuista kokonaan tai hänen maksujaan voidaan alentaa. Pykälää kuitenkin sovelletaan vaihtelevasti.
– Pykälän toimivuuteen käytännössä pitäisi puuttua esimerkiksi ohjausta ja seurantaa parantamalla, Vaalavuo toteaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen suuruus vaihtelee kunnittain, sillä laki määrää vain asiakasmaksujen enimmäismäärän. Kunta voi siis itse päättää, millaisia maksuja se lopulta perii, vai periikö ollenkaan. Asiakasmaksuista kertyi kunnille ja kuntayhtymille vuonna 2015 kaikkiaan reilut 1,4 miljardia euroa.
Asiakasmaksujen vaihtelevuus asettaa kyseenalaiseksi asukkaiden yhdenvertaisuuden. Sote-uudistuksessa palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle, uudistuksesta riippuen eroja voi kuitenkin edelleen syntyä maakuntien välille.
Tutkimus ei anna vastausta siihen, miten asiakasmaksujen muutokset vaikuttaisivat palveluiden käyttöön ja esimerkiksi terveyseroihin. Kyselytutkimuksissa on kuitenkin nähty, että etenkin pienituloiset jättävät palveluita käyttämättä kustannusten takia.
– Asiakasmaksujen poistaminen ei ole varmastikaan realistinen ajatus, sillä niillä rahoitetaan noin seitsemän prosenttia kuntien sote-palveluista. Tarkoituksenmukaisempaa voisi olla pohtia, mitkä palvelut kuuluvat maksukaton piiriin ja miten maksuvapautuksia sovelletaan, Vaalavuo sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentumista eri väestöryhmiin vuonna 2015. Lisäksi siinä vertailtiin Suomen asiakasmaksulakia muihin maihin sekä esitetään keinoja, joilla lakimuutosten vaikutuksia voitaisiin vastedes arvioida paremmin.
Tutkimus tukee asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön uudistusta, jota valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö. Tutkimuksen on rahoittanut Valtioneuvoston kanslia.
Kommentoi Facebookissa