PALKKIOVIRAT Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini on ollut spekulaatioiden kohteena povatusta palkkiovirasta jo pitkään. Hänen on tiedetty siirtyvän niin moneen EU-tehtävään, että Soini itse puuskahti Sinisen tulevaisuuden kesäkokouksen yhteydessä, että lehdistön ei kannattaisi monistaa kyseisiä agenttitarinoita.
No kerrataan nyt kuitenkin. Viime vuoden toukokuussa Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n puheenjohtaja ja SDP:n Antti Rinteen puheenjohtajakisan kampanjapäällikkö Vesa Mauriala kirjoitti Facebookissa, kuinka ulkoministeriön sisällä liikkui varma tieto Soinin siirtymisestä Suomen Lontoon-suurlähettilääksi aivan vaalikauden lopulla.
Soini vastasi tarkoituksenaan olevan toimiminen nykyisen hallituksen ulkoministerinä koko vaalikauden ajan. Yrityksen puutteesta Soinia ei voi ainakaan syyttää, tavoite on kestänyt jo halla-aholaisten rynnistyksenkin, vaikka se vaati oman, perustamansa puolueen hylkäämisen.
Perussuomalaisten järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu Arto Luukkanen tiesi puolestaan jokin aika sitten blogissaan, että Soini eroaisi hallituksesta ensi kesänä ja siirtyisi Brysseliin. Viimeisimmän suunnan Soinille esitti Iltalehden Olli Ainola, joka povasi entiselle puoluejohtajalle pankkiirin pestiä Lontoossa sijaitsevassa jälleenrakennus- ja kehityspankissa EBRD:ssä.
Lontoo kummittelee usein mukana, sillä Soini on vieraillut siellä tiiviimmin kuin monessa kotimaan kaupungissa. Lontoossa pelaa myös brittiseura Millwall, jota Timo Soini on kannattanut jo 1970-luvulta lähtien.
Jyvitettiinkö virat hallitusneuvotteluissa?
Vuonna 1991 perustetun EBRD:n tehtävänä on investointien kautta tukea markkinatalouden ja demokratian kehitystä eri maissa Keski-Euroopasta Keski-Aasiaan. Olivat Soinin suunnitelmat mitä tahansa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki avaa mielenkiintoisia kuvioita poliittisiin palkkiovirkoihin.
Ainola tietää, että ensi vuoden syyskuun alusta on Suomelle vapautumassa EBRD-pankin johtokunnan varajäsenen kolmivuotinen virka. Tällä hetkellä Suomea edustaa SDP:n entinen kansanedustaja, Paavo Lipposen, Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallitusten ministeri, varatuomari Johannes Koskinen.
Iltalehden kolumnistin mukaan EBRD:ssa avautuvan viran täyttäminen annettiin Timo Soinin päätettäväksi hallitusneuvotteluiden yhteydessä keväällä 2015. Virkavalmistelu Suomen EBRD-edustajasta tehdään kuitenkin valtiovarainministeri Petteri Orpon sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen valvonnassa.
Maiden välisen rotaatiosopimuksen perusteella Norjalle annetaan Koskiselta vuoden kuluttua vapautuva varsinaisen jäsenen virka, Suomi saa vastaavasti norjalaiselta vapautuvan varajäsenen viran kolmeksi vuodeksi. Palkkio on silti kova, johtokunnan varajäsenen vuosipalkka on enimmillään noin 149 000 Englannin puntaa, yli 160 000 euroa. Palkkiosta pidätetään vain 10 prosentin vero.
Suurten puolueiden Monopoli-peli
Samassa yhteydessä kun Soinin päätettäväksi olisi annettu ERBD:n pankkiirin virka, kokoomus olisi Ainolan mukaan saanut varmistuksen, että puolue saa pitää hallussaan Euroopan investointipankin varapääjohtajan virkaa. Se oli kokoomukselle jyvitetty jo edellisen hallituksen aikana, Alexander Stubbin ollessa pääministerinä. Tehtävän Luxemburgissa oli siunannut silloinen valtiovarainministeri SDP:n Antti Rinne ojennettavaksi kokoomuksen Jan Vapaavuorelle, hallituksen elinkeinoministerille.
Piiri pieni pyörii. Jan Vapaavuori valittiin Helsingin pormestariksi, ja Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi lähti hänen tilalleen virkakauden loppuun elokuuhun 2019 asti Alexander Stubb. Pesti on tuttu ponnahduslauta kokoomusjohdolle, sillä jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimi ministeriuransa jälkeen Euroopan investointipankin varapääjohtajana vuosina 2003–2007.
Mutta ei kahta ilman kolmatta. Kokoomuksen entinen puheenjohtaja Ville Itälä luopui EU-parlamenttipaikastaan vuonna 2012 tultuaan valituksi jäseneksi kuudeksi vuodeksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Nyt Itälä joutuu etsimään töitä, sillä samoissa hallitusneuvotteluissa Juha Sipilä kaappasi kyseisen kuusivuotisen viran keskustapuolueelle.
Keskustan entinen puheenjohtaja ja pääministeri Mari Kiviniemi valittiin vuonna 2014 OECD:n apulaispääsihteeriksi Pariisiin kahdeksi vuodeksi, viime huhtikuussa toimikautta päätettiin jatkaa elokuuhun 2018 asti. Näin Itälän jäsenyys Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa ehtii päättyä sopivasti.
Suurlähettilääksi vai jopa komissaariksi?
Diplomaatin virka tai Brysselin simpukkapadat ovat jo vuosia houkutelleet poliitikkoja, joiden poliittinen ura Suomessa on syystä tai toisesta taantunut.
Entinen ministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Pertti Salolainen kävi keräämässä uutta pohjaa pitkälle poliitikon uralleen suurlähettiläänä Lontoossa vuosina 1996–2004. RKP:n entinen puheenjohtaja ja ministeri Ole Norrback toimi suurlähettiläänä Norjassa ja Kreikassa.
Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja ministeri Jari Vilén värvättiin vuonna 2007 Suomen suurlähettilääksi Unkariin, sitten Varsovan suurlähetystön päälliköksi. Syksyllä 2014 hänestä tuli EU-suurlähettiläs Euroopan neuvostoon.
Toki käytössä on pelastusrenkaita kotimaassakin, puhetta on aikoinaan riittänyt puoluekirjan merkityksestä esimerkiksi Kelan pääjohtajan pestiin. Entinen keskustaministeri Paula Lehtomäki putosi vuonna 2015 eduskunnasta ja haukkui äänestäjät, mutta pelastettiin yli puolitoista kertaa kansanedustajan korvausta kovemmalla palkalla pääministeri Juha Sipilän valtiosihteeriksi valtioneuvoston kansliaan.
Ehkä kovimmat virat on saanut kuitenkin kolmikko, joista keskustan Olli Rehn toimi jo Prodin komissiossa teollisuus- ja yritystoiminnasta vastaavana komissaarina vuonna 2004, Barroson komissiossa EU:n laajentumisasioiden komissaarina 2004–2009 sekä talous- ja raha-asioiden komissaarina vuosina 2010–2014.
Suomen hallituksen elinkeinoministerinä sittemmin toiminut Rehn aloitti viisivuotisen pestinsä Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä helmikuussa 2017. Rehnin edeltäjä komissaarina Euroopassa vuosina 1995–2004 oli nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja, SDP:n entinen kansanedustaja ja ministeri Erkki Liikanen.
Olli Rehniä Barroson komissiossa seurasi sitten kokoomuksen entinen puheenjohtaja ja pääministeri Jyrki Katainen, joka marraskuusta 2014 lähtien on ollut Junckerin komissiossa EU:n työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komissaari.
Viime syksyn korotusten jälkeen Kataisen kuukausipalkka komissaarina on noin 29 000 euroa. Lisäksi hän saa yli 4 000 euroa kuukaudessa asumislisää, 15 prosenttia kuukausipalkasta. Yhteensä se on yli kolminkertaisesti Suomen tasavallan presidentin nykyiseen palkkioon verrattuna.
Kommentoi Facebookissa