Naisten osuus johtajista on noussut Suomessa ennätyskorkealle – ”Näyttäisi tapahtuvan ilman kiintiöitäkin”

NAISJOHTAJAT Naisten osuus kaikista johtajista Suomessa on 36,8 prosenttia. Naisia on nyt Suomessa enemmän johtajina kuin OECD-maissa keskimäärin, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan päivitetystä Lasikattomittarista. Vuonna 2017 naisia oli johtavissa tehtävissä suomalaisissa yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä 31,5 prosenttia.

– Jos sukupuolten edustus on 40–60 prosentin välillä, voi todeta, että tasa-arvo toteutuu johtajaksi nousemisessa. Rakkaat länsinaapurimme ovat kivunneet 40 prosentin rajapyykin yli naisjohtajien osuudessa. Suomi tulee Ruotsin perässä, EVA:n johtaja Emilia Kullas sanoo.

Naisten eteneminen ylimpään johtoon pörssiyhtiöissä näyttäisi tapahtuvan ilman kiintiöitäkin. Norja otti Pohjoismaista käyttöön naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksissa vuonna 2006 ja Islanti seurasi vuonna 2013. Odotetusti molemmissa maissa naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi lakimuutoksen jälkeen lain edellyttämälle tasolle, mutta molemmissa maissa osuus on viime vuosina ollut laskusuunnassa.

Naisia johtavissa tehtävissä 2019 (%) Naisten osuus yhtiöiden, hallinnon ja järjestöjen ylemmässä ja keskijohdossa lukuun ottamatta pääjohtajia ja joidenkin palvelualojen johtajia. (Lähde Ilostat)

Sen sijaan Suomessa ja Ruotsissa 40 prosentin raja on lähestynyt tasaisesti ilman kiintiöitä.

– Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisi olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan ennen nousemista ylimpiin johtotehtäviin. Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Johtajaksi nousu edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa, Kullas sanoo.

Jotta työn ja perheen voisi yhdistää, kotiin pitäisi palkata apua. Kullaksen mukaan työn ankara verokiila osuu sekä kotiapua palkkaavaan että kotiaputyötä tarjoavaan naiseen.

– Hallituksen perhevapaauudistus hukkasi mahdollisuutensa parantaa tasa-arvoa. Uudistuksen myötä perhevapaa pitenee, mutta perheet saavat itse päättää, miten 13 kuukauden mittainen vapaa jaetaan. Näyttää siltä, että ilman pakkoa jatkossakin pienten lasten kanssa ovat kotona enimmäkseen äidit. Kotihoidontukeen hallitus ei uskaltanut koskea lainkaan, Kullas sanoo.

EVA:n Lasikattomittari seuraa naisten aseman kehittymistä johtajissa, työvoimaan osallistumisessa ja koulutuksessa eri maissa. Lisäksi Lasikattomittariin päivitetään kotitalouksien lastenhoitoon käyttämät keskimääräiset menot sekä valtion äideille myöntämät palkalliset vapaat eri maissa.

Lue myös: Naisia on nyt ennätysmäärä pörssiyhtiöiden johtoryhmissä – mutta harvoin toimitusjohtajina