PRESIDENTTI Vuoden 2022 Kultaranta-keskustelut päättyivät tasavallan presidentti Sauli Niinistön loppusanoihin, joissa hän totesi, että esillä ovat olleet merkittävällä tavalla merkittävät tapahtumat.
– Juuri tätä vuotta kuvastaa se, että eniten on tapahtunut.
Sunnuntain avauskeskustelusta Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa presidentti nosti esiin pääsihteerin sanoman, että Turkin huolet on otettava vakavasti.
– Näin varmasti teemmekin, mutta samaan aikaan kannattaa muistaa, että me kuitenkin käsitykseni mukaan edustamme suunnilleen sitä keskiarvoa, jota EU maat suhteessa Turkkiin ja Turkkiin kohdistuvan terrorismin torjumisessa noudattaa, presidentti sanoi.
Presidentin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei lisää Pohjolassa jännitettä.
– Päinvastoin, se antaa mahdollisuuden jopa vakiinnuttaa ja vakauttaa tilannetta entisestään.
Hän kertoi keskustelleensa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa pohjoismaisesta brändistä ja totesi Støren sanoneen, ettei meidän pidä ujostella pohjoismaisuuttamme. Päätössanojensa lopussa presidentti totesi uskovansa, että Kultaranta-keskustelut ovat tuoneet lisää ajateltavaa.
– Ja toivon mukaan myös jotain sellaista, jolla pystytään näitä ongelmia lähestymään, jos ei kokonaan ratkaisemaan.
Kultaranta-keskusteluiden toisen päivän jälkimmäisessä paneelikeskustelussa keskityttiin turvallisuuspolitiikan muutoksiin. Keskustelun alussa puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen totesi, ettei kukaan pysty arvioimaan kauanko sota Ukrainassa vielä jatkuu. Näköpiirissä ei ole kummankaan osapuolen voittoa, mutta ei myöskään neuvotteluhalukkuutta.
– Venäjä on saanut hidasta edistystä erittäin massiivisella tulenkäytöllä, mutta merkkejä siitä, että Ukrainan puolustus olisi murtumassa, ei ole näkyvissä.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti vaarallisena ja vaikeana ryhtyä antamaan neuvoja ulkoapäin siitä, mihin varsinkaan Ukrainan tulisi tyytyä. Professori Tuomas Forsberg arvioi, että vaikka pattitilanne johtaisi neuvotteluihin, osapuolet voisivat pitää ratkaisua vain väliaikaisena. Forsberg muistutti, että Venäjä on käynyt sotaa Ukrainassa jo kahdeksan vuotta.
Keskustelussa pidettiin tärkeänä, että sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle jatketaan. Opetusministeri Li Anderson totesi, että sodan pitkittyessä vaarana on, että kansalaisten kiinnostus Ukrainan tilannetta kohtaan vähenee.
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, mikä Nato-jäsenyyden myötä muuttuu. Petteri Orpo painotti, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään edelleen Suomen omista lähtökohdista. Professori Forsberg arvioi, että pitkällä aikavälillä Nato-jäsenyys voi vakauttaa tilannetta Suomen itärajalla.
- Lähde Tasavallan presidentin kanslia
Lue myös: Presidentti kutsui Kultarantaan sata keskustelijaa – päävieraana Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg
Kommentoi Facebookissa