TERVEYS Vuonna 1997 nousukaudella syntyneillä suomalaisnuorilla on enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin kymmenen vuotta vanhemmilla. Lisäksi useampi heistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vertaili vuonna 1997 syntyneiden elämäntilannetta kymmenen vuotta aiemmin syntyneisiin. THL:n ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä tekemässä raportissa on seurattu yhden ikäluokan taivalta ja selvitetty lapsuuden kasvuolosuhteiden yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Raportti on jatkoa vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimukselle.
Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin. Osalla lapsista on kuitenkin ollut vaikeuksia matkalla täysi-ikäisyyteen. Verrattuna vanhempaan syntymäkohorttiin 1987 useammalle 1997 syntyneelle oli asetettu psykiatrinen diagnoosi.
Lisäksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi. Kodin ulkopuolelle sijoitettiin 3,1 prosenttia vuonna 1987 syntyneistä ja 5,7 prosenttia 1997 syntyneistä. Lasten hyvinvointiongelmien taustalla oli havaittavissa usein perheen ongelmien kasautumista. Perheiden hyvinvointi oli vahvassa yhteydessä myös koulumenestykseen.
– Hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja tasavertaiset lähtökohdat myöhempään hyvään elämään vanhempien taustasta riippumatta. Tämä edellyttää palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan lasten hyvinvointia perhelähtöisesti, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.
Tyttöjen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli joka toisella yli kahdeksan, kun pojista tähän keskiarvoon ylsi ainoastaan kolmannes. Sen sijaan tytöillä oli 2,3-kertainen määrä mielialahäiriödiagnooseja poikiin verrattuna, kun pojilla puolestaan oli psyykkisen kehityksen häiriöitä, kuten oppimiskyvyn häiriöitä, 2,4-kertainen määrä.
– Näyttää siltä, ettei palvelujärjestelmämme tunnista tyttöjen ja poikien tuen tarvetta samalla tavalla, Ristikari huomauttaa.
Sukupuolierojen lisäksi havaittiin myös voimakkaita alueellisia eroja maakunta-, kaupunki-, maaseutu- ja lähiympäristötasolla.
Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin 57 152:n vuonna 1997 syntyneen lapsen matkaa sikiöajalta täysi-ikäisyyteen ja heidän biologisten vanhempien elämää 18 vuoden ajan rekisteritiedon avulla.
Lue myös: Tutkimus yhdisti: vanhemmilla mielenterveyshäiriöitä – nuorella työkyvyttömyyttä
Kommentoi Facebookissa