PERUSSUOMALAISET Puolueen hajoaminen tai kansanedustajien loikkaukset eivät ole mikään poikkeuksellinen asia suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaisuuden esi-isä Veikko Vennamo loikkasi 1950-luvulla Maalaisliitosta – keskustan edeltäjästä – ja perusti oman Suomen Maaseudun Puolueensa.
Vuonna 1972 Vennamon SMP:stä irtautui puolestaan kaikkiaan kahdeksastatoista kansanedustajasta 12 ja perusti SKYP-nimisen puolueen. Riitaa oli tullut presidentti Urho Kekkosen jatkon varmistamiseksi ajetusta poikkeuslaista, jota Vennamo määräsi muut vastustamaan.
Puolueesta loikanneet veivät puoluetuet mukanaan, mutta SKYP:n taru oli lyhyt. SMP puolestaan ajautui konkurssiin vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen, kun puolue otti reilusti lainaa vaalirahoitukseen, eikä menestys ollut enää toivotunlaista.
Nyt jo entinen puoluejohtaja Timo Soini näki tuon konkurssin, eikä halua tehdä samaa virhettä. Vuonna 1989 SMP:n kiinteistöomistukset oli siirretty SMP:n Tukisäätiölle, ja säätiö oli konkurssipuolueen yksi velkojista. SMP:n henkiselle jäämistölle perustettiin Perussuomalaiset, ja SMP:n Tukisäätiö muuttui Perussuomalaisten Tukisäätiöksi vuonna 2006.
Varmemmaksi vakuudeksi vuonna 2015 säädettiin eduskunnassa vielä Lex Soini, jossa puolueesta loikanneiden puoluetuet jäävät sille puolueelle, josta heidät on vaaleilla valittu.
– Olen edelleen ylpeä siitä, että ajoin läpi seteliselkärankapykälän. Sillä oikaistiin historian vääryys. Rahalla ei ollut mitään tekemistä eroamiseni kanssa. Raha ei ratkaissut, Soini tilittää tuoreessa Plokissaan.
Salaperäinen ja suljettu säätiö
Kun nyt perussuomalaista on irtaantunut yli puolet kansanedustajista omaksi eduskuntaryhmäkseen, puheeksi ovat jälleen nousseet miljoonat. Päivän Lehden artikkelin hallituskriisistä voit lukea tästä.
Puoluetuki jää perussuomalaisille, mutta tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Raimo Vistbacka on väläytellyt irtaantuneen Uusi vaihtoehto -ryhmän tukemista säätiön varoilla. Lähtijöiden joukossa kun on myös Timo Soini, he ovat kaksi perussuomalaisten perustajajäsenistä.
Tukisäätiön muut hallituksen jäsenet ovat Soinin ja Vistbackan tavoin vanhoja SMP:läisiä ja puolueveteraaneja. Hallituksessa ovat liperiläinen teknikko Jukka Ikonen, Pohjois-Pohjanmaan piirin perussuomalaisten puheenjohtaja Paula Juka, sekä joutsenolainen rakennusmestari Matti Vattulainen. Hallitukseen ei ole luvassa paikkoja uudelle puoluejohdolle.
SMP:n Tukisäätiötä kritisoitiin aikoinaan, että se ei olisi tarpeeksi avustanut konkurssiin mennyttä puoluetta. Säätiön säännöissä lukee, että se voi tukea sekä perussuomalaista puoluetta että paikallisyhdistyksiä, mutta myös monimerkityksisemmin SMP:läisen sekä perussuomalaisen liikkeen toimintaa.
Perussuomalaisten Tukisäätiö ilmoitettiin vuonna 2012 Valtiontalouden tarkastusvirastolle perussuomalaisten lähiyhteisöksi, jolle puolue voi puolestaan lahjoittaa vain 30 000 euroa vuodessa.
Puolue lainasi rahat puoluetoimistoon
Pohjan säätiön nykyiselle varallisuudelle mahdollisti kuitenkin käytännössä itse perussuomalainen puolue.
Kun puolueella oli ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vain viisi kansanedustajaa, nousi paikkaluku jytkyssä 39 edustajaan. Samalla ponnahti puolueen saama puoluetuki Ylen silloisten laskelmien mukaan vuosittaisesta 900 000 eurosta reiluun 7 miljoonaan euroon.
Siitä riitti rahaa myös jaettavaksi. Puolue lainasi tukisäätiölle samana vuonna reilut 1,5 miljoonaa euroa, käytännössä koko kauppahinnan, jolla säätiö tuolloin osti Helsingin Yrjönkadulta 452-neliöisen kattohuoneiston puoluetoimistoksi. Vuokra oli aluksi 25 euroa neliöltä, vuosittain puolue maksaa vuokraa nyt 150 000 euroa. Ja tuolla samalla summalla säätiö lyhentää puolueelle lainaansa, jota on jäljellä noin miljoona.
Pahaa verta puolueen sisällä synnytti lainan lisäksi kuitenkin vuokralaisen eli puolueen huoneistoon teettämä ja maksama miljoonan euron remontti, joka koituu omistajan eli säätiön hyväksi.
Loikkareilta jää puolueelle miljoonia
Nyt uudessa tilanteessa Jussi Halla-ahon perussuomalaiset haluaisivat lähteä puoluetoimistosta, mutta vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2021 asti. Silloin huoneiston pitäisi olla myös lähimain maksettu.
Perussuomalaisten jäljelle jääneitä kansanedustajia tai puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa ei pidä kuitenkaan sääliä, ainakaan taloudellisista syistä. Puolue saa kahden vuoden ajan loikanneiden kansanedustajien tuoman puoluetuen.
Puoluetuki on tällä hetkellä noin 148 000 euroa kansanedustajaa kohti eli kaikkiaan reilut 5,6 miljoonaa euroa vuodessa. Uusi vaihtoehto -ryhmään kuuluu ainakin 20 kansanedustajaa, ehkä kohta muutama enemmänkin.
He jättävät perussuomalaisille lähes kolme miljoonaa euroa vuodessa, kun vaalikausi on karkeasti puolessa välissä. Kaikkiaan irtautuneilta jää perussuomalaisten käyttöön ensi eduskuntavaaleihin asti vuonna 2019 noin kuusi miljoonaa euroa.
Sillä voisi ostaa jo oman puoluetoimiston, tai vaikka muutamankin.
Kommentoi Facebookissa