JÄÄKIEKKO Suomi sijoittui sunnuntaina päättyneessä nuorten MM-jääkiekossa neljänneksi. Sijoitus oli kohtuullinen, mutta turnaus oli Suomelta kokonaisuutena kaikkea muuta kuin loistelias.
Alkusarjassa Suomi pelasi Ruotsia ja Sveitsiä vastaan heikosti. Selvästi heikommat vastustajat Slovakia ja Kazakstan nuijittiin murskalukemin ja mitalipelipaikka lunastettiin hienolla 1-0 -voitolla puolivälierässä Yhdysvaltoja vastaan.
Välierätappion Kanadaa vastaan maalein 0-5 oli Suomelta surkea esitys. Peli hävittiin ensimmäisen neljän minuutin aikana.
Pronssiottelussa Ruotsia vastaan Suomelta ei löytynyt enää riittävää pontta, vaikka Ruotsi päästi Nuoret Leijonat peliin mukaan, kun ottelussa ei nähty sellaista intensiteettiä, johon 19-vuotiaat pelaajat parhaimmillaan pystyvät. Ruotsi voitti pakkopullaottelun 3-2.
Suomi joutui kisoissa pelaamaan ilman neljää kärkihyökkääjäänsä. Jesperi Kotkaniemi ja Kaapo Kakko olivat työvelvoitteissa NHL:ssä. Anton Lundell jäi loukkaantumisen takia turnauksesta pois ja Rasmus Kupari loukkaantui avausottelussa.
Silti taitotasoa Suomella olisi ollut riittävästi vaikka maailmanmestaruuteen saakka. Voittihan tämä vuonna 2000 syntyneiden ikäluokka 2018 alle 18-vuotiaiden MM-kultaa.
Usein mainitaan, että Suomi on vain 5,5 miljoonan asukkaan pieni maa. Samalla unohdetaan, että jääkiekon harrastajamäärissä Suomi on suurvalta, jossa junioripelaajia on suunnilleen yhtä paljon kuin Ruotsissa tai Venäjällä. Vain Yhdysvalloissa ja Kanadassa junioripelaajia on selkeästi enemmän kuin Suomessa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on voittanut nuorten MM-kisoissa kolme mitalia. Kaikki ovat olleet kultaisia. Täydellisten onnistumisten jälkeen hyviä onnistumisia eli hopeaa ja pronssia ei ole kymmenessä vuodessa tullut.
Tshekkoslovakialaisen jääkiekkoilun alamäen myötä nuorten MM-kisoissa on vain viisi mitaleista tosissaan kilvoittelevaa maata. Kolme mitalia kymmenessä vuodessa kisoista on Suomelta asetelmien valossa hyvä tulos, jos mitalit ovat kultaisia. Kilpailuasetelmien perusteella mitaleille olisi pitänyt yltää kuitenkin useammin.
Suomi kaatui tämän kauden kisoissa ennen kaikkea huonoon puolustuspeliin. Maalivahti Justus Annunenkaan ei ollut parhaimmillaan mokattuaan Kanadaa ja Ruotsia vastaan yhden maalin tökerösti.
Kuparin loukkaantumisen myötä Suomella oli käytössään vain 11 hyökkääjää. Tiiviissä turnauksessa vajaalla hyökkäysosastolla pelaaminen johti armotta bensan loppumiseen. Tästä voi syyttää Suomen valmennusjohtoa, joka päätti leimauttaa kaikki kisapassit jo ennen turnauksen alkua.
Välierään Kanadaa vastaan Suomi ei ollut valmiina. Päävalmentaja Raimo Helminen myönsi epäonnistuneensa.
Valmennustiimiä, Helmistä ja hänen apureitaan Erik Hämäläistä ja Tuomo Ruutua voi osoittaa sormella myös epävarmasta puolustuspelaamisesta. Puolustuksella ei ollut luottamusta tekemiseensä toisin oli viime vuonna kultajuhliin päättyneissä kisoissa Vancouverissa.
Helmisen valintaa päävalmentajaksi kritisoitiin, eikä aiheetta. Olihan hänen kokemuksensa päävalmentajuudesta vähäinen. Myös Hämäläisellä ja Ruudulla oli vähän kokemusta, vaikka Ruutu toki oli mukana valmennustiimissä viime kauden kultajoukkueessa.
Nelostilasta Helminen olisi saanut puhtaat paperit, jos Suomi olisi taipunut mitalipeleissä tiukan taistelun päätteeksi. Valitettavasti turnaus lässähti Suomen osalta kuitenkin hienon USA-ottelun jälkeen. Kaksi ottelua etuajassa.
Jääkiekkoliitolla on ollut huteja nuorten MM-kisojen päävalmentajavalinnoissa aiemminkin. Harri Rindellin pesti 2012-13, Hannu Jortikan 2014-15 ja Jukka Rautakorven 2016-17 olivat surullisia kertomuksia virherekrytointien aiheuttamasta epäonnistumisesta. Rautakorpi sai potkut jopa kesken turnauksen Suomen jouduttua putoamissarjaan.
Helmisen pesti jatkoi hutien sarjaa. Jääkiekkoliitto voi katsoa peiliin.
Suomalaisen jääkiekkoilun juniorityö voi joka tapauksessa hyvin. Ei ole merkkejä siitä, että taso olisi lähivuosina romahtamassa.
Jääkiekkoliitto toivottavasti oppii neljästä virherekrytoinnistaan. Rindell, Jortikka, Rautakorpi ja Helminen antoivat vastustajille paljon tasoitusta.
Ensi kauden MM-kisoissa Kanadan Albertassa Suomea valmentaa Antti Pennanen. Hänellä on kultamitalin arvoisia näyttöjä päävalmentajana HPK:sta sekä apuvalmentajana alle 20-vuotiaiden ja miesten kisoista Jukka Jalosen apurina.
Vuoden 2001 ikäluokan taitotasoon tai päävalmentajan osaamiseen homman ei pitäisi ensi kaudella kaatua.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Nuorilla Leijonilla lässähti – mitali jäi MM-kisoissa haaveeksi
Kommentoi Facebookissa