Pääkaupunkiseudun kunnat vastustavat ruuhkamaksuja – ”Lisäisivät eniten matalapalkka-alalla työskentelevien työmatkakuluja”

Autojonon Turun moottoritiellä on raportoitu etenevän kävelyvauhtia.

Monelle pääkaupunkiseudun työssäkävijälle oma auto on ainoa mahdollisuus työmatkaan. (Kuvituskuva Fotolia)

Ruuhkamaksut olisivat päästövähennyskeinona epätasa-arvoinen ja elinkeinoelämän kannalta haitallinen.

RUUHKAMAKSUT Pääkaupunkiseudun 10 kehyskuntaa eli KUUMA-seutu, Helsingin sekä Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari vastustavat ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ne lisäisivät suhteellisesti eniten matalapalkka-alalla työskentelevien työmatkakuluja.

Ruuhkamaksut aiheuttaisivat kuntien mukaan hankaluuksia myös pienikatteiselle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen. Tuoreen Sitowisen suorittaman selvityksen mukaan ruuhkamaksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien taloutta ja jarruttaisivat seudun elinkeinoelämän kasvua.

Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä saatikka ratayhteyttä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus. Eritoten pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän suurimpia kärsijöitä.

Ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona Hiilineutraalin liikenteen tiekartassa, ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyy keväällä 2021. Elinkeinoelämä edellyttää toimivia ja alueellisesti tasa-arvoisia ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseen

– Helsingin seudun ruuhkamaksut olisivat epätasa-arvoistava ratkaisu seudun kunnille. Vetoamme tuoreen selvityksen pohjalta ruuhkamaksuja tehokkaampien päästövähennyskeinojen käytön puolesta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan näitä ovat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen sekä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoittelu ja korvaaminen, sanoo KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.

Kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoittelemiseen, mutta keinot eivät saa olla epätasa-arvoistavia ja kehyskuntien elinvoimaa heikentäviä. Liikenteen päästöt edustavat 25 prosenttia kaikista maamme päästöistä. Suurimmat päästöt aiheutuvat kiinteistöjen lämmittämisestä.

– Kehäteiden varrella toimii paljon teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksiä, joissa tuotetaan tuotteita ja palveluita pääkaupunkiseudulle ja joihin tullaan harvaan asutuista KUUMA-kunnista. Olisi perin outoa, jos näitä yrityksiä, jotka vahvistavat pääkaupunkiseudun elinvoimaa kuormitettaisiin ruuhkamaksuilla, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Markku Aalto toteaa.

Koronakriisin jäljiltä kunnat eivät kaipaa myöskään työllistymistä heikentäviä keinoja alueelle.

– Seudullinen ruuhkamaksuratkaisu kohtelisi Helsingin seudun asukkaita ja elinkeinoelämää epätasa-arvoisesti. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ei toteutuisi, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

Yhtenä osana selvitys viittaa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä selvittävään 2018 MAL-barometriin, jonka mukaan suurin osa Helsingin kehyskuntien asukkaista kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä sekä henkilöliikenteen sujuvuuden edistämistä. Sen sijaan ruuhkamaksuja ei keinona kannateta.

Lue myös: Tieliikennemelu lisää stressiä ja unihäiriöitä – Suomessa rakennukset suojaavat hyvin melulta

Kommentoi Facebookissa