KAAVOITUS Espoossa on käyty pitkään kiistaa rakennushankkeesta, jota ajaa liikenneministeri Anne Bernerin perheyhtiö Interior Invest. Yhtiö haluaa rakentaa Laurinlahdessa omistamalleen noin kahden hehtaarin suuruiselle tontille seitsemän kerrostaloa. Ministeri Berner omistaa henkilökohtaisesti yhtiöstä 30,35 prosenttia.
Rakennusoikeutta tontilla on noin 10 500 kerrosalaneliötä ja asuntoja rakennettaisiin 188 kappaletta. Autopaikat sijoitettaisiin pihakannen alle ja niitä olisi 0,8 paikkaa asuntoa kohden. Ongelma on siinä, että alkuperäisen kaavan mukaan Ristniementiellä sijaitsevalle ”peikkometsän” tontille saisi rakentaa ainoastaan pientaloja kuten rivitaloja.
Kerrostalot nousisivat Krattivuoren ja meren väliin, noin kilometrin päähän tulevasta Espoonlahden metroasemasta. Paikka on viimeisiä rakentamattomia tontteja alueella, ja asukasyhdistysten mukaan se pitäisi rakentaa kaavan mukaisesti pientaloalueeksi – niin kuin muutkin ovat joutuneet tekemään.
Kohdellaanko asukkaita tasapuolisesti?
Kaavaa on yritetty muuttaa vuodesta 2014 lähtien ja sitä on korjailtu matkan varrella. Huhtikuussa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavamuutoksen äänin 8–5. Tontille on uuden kaavan mukaan tulossa seitsemän 3–5-kerroksista taloa, korkein keskelle tonttia.
Kaupunginhallitus otti asian tällä viikolla vielä omaan käsittelyynsä, jossa kaava hyväksyttiin äänin 9–6. Poliittiset puoluerajat rikkoutuivat äänestyksessä, muun muassa kokoomuksen rivit hajosivat. Kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Markus Torkki on kuitenkin uuden kaavan puolella.
Asuntojen keskikoko olisi 50 neliön pintaan, pienemmistä huoneistoista saa paremman hinnan ja niiden myyminen on helpompaa kuin pientalojen. Asuntojen yhteishinnaksi on karkeasti laskettu 40 miljoonaa euroa.
Laurinlahden asukkaat aikovat valittaa kaavapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Heidän mielestään kaupunki ei kohtele asukkaitaan tasapuolisesti, eikä kaupungin tehtävä ole lähteä omistajan puolesta jalostamaan rakennuskohdetta.
Elinkeinopoliittiset syyt puolsivat
Helsingissä otettiin puolestaan ohituskaista käyttöön, kun hammashoitoteknologiaa valmistava Planmeca halusi uuden koulutuskeskuksen meren rannalle Vuosaareen. Yhtiöllä on jo Lohiniemenrannassa sijaitseva Villa Harbo, nyt se haluaisi rakentaa huvilan viereen majoitus- ja koulutustiloja.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan rakennukset sijaitsisivat liian lähellä rantaa, ja kaupunkilaisten pääsy ranta-alueelle estyisi. Lautakunta hylkäsi suunnitelman marraskuussa 2016 äänin 5–4. Kaupunginhallitus käytti niin sanottua otto-oikeuttaan ja halusi päättää asiasta suoraan itse.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen mukaan asemakaavaehdotus mahdollistaisikin asukkaiden pääsyn rantaan. Esittelijänä kaupunginhallituksessa toimiva apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolsi hyväksymistä ”elinkeinopoliittisilla syillä”. Kaupunginhallitus päätti tammikuussa jatkaa suunnitteluvarausta toivotulla tavalla.
Asiassa on kuitenkin poikkeuksellisen toiminnan johdosta esitetty epäilyjä rakenteellisesta korruptiosta, sillä Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen tytär Jenni Pajunen toimii Planmecan ja Turun yliopiston koulutusvientiyritys Nordic Institute of Dental Educationin toimitusjohtajana.
Valta keskittyy hyvä veli -kerhoille
Rakenteellinen korruptio ei tarkoita sitä, että asiaan liittyvät henkilöt lahjoisivat päättäjiä. Se tarkoittaa ennemminkin niin sanottuja hyvä veli -kerhoja, joissa erityisesti pienemmissä kaupungeissa valta keskittyy muutaman vaikutusvaltaisen toimijan ympärille.
Ennen pitkää kaupungin kaavoitusta hallitsee muutama henkilö, jotka sanelevat mitä kaavoitetaan ja kenen hyödyksi. Kaavoituksessa liikkuu isoja rahoja ja se houkuttelee.
Päivän Lehti kertoi viime marraskuussa, kuinka Vanhan Rauman maailmanperintökohteen suoja-alueelle on suunniteltu suurta kauppakeskusta, joka rakennettaisiin oman tontin lisäksi kaupungin kadulle.
Kauppakeskuksen kylkiäisenä paikallisen osuuskaupan viereisen tontin rakennusoikeus lähes kolminkertaistuisi ilman mitään perusteita. Ympäristöä tiiviimmin ja korkeammaksi rakennettavia viittä kerrostaloa oli kaupunginhallituksen kaavoitusjaoston puheenjohtajana hyväksymässä henkilö, jonka perheyritys on osuuskaupan suurin paikallinen kumppani ja joka vastaa kyseisen osuuskaupan kuuden marketin lihatiskistä.
Esisopimuksesta paljastui, että heti kun kaava on lainvoimainen, osuuskauppa myy arvoaan nostaneen tontin kasvaneine rakennusoikeuksineen rakennusyhtiölle.
Asia on parhaillaan Turun hallinto-oikeudessa, Päivän Lehden artikkelin voit lukea tästä.
Kommentoi Facebookissa