Päivän sitaatti: ”Eskon puumerkki”

Puumerkkejä, eräänlaisia pelkistettyjä kirjaimia käytettiin aina 1950-luvulle asti.

Puumerkkejä, eräänlaisia pelkistettyjä kirjaimia käytettiin aina 1950-luvulle asti. (Kuva Fotolia)

Erityisesti poliitikot haluavat tehdä kautensa lopussa jotain, josta heidät muistetaan.

SITAATTI Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven sekä suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10. päivä lokakuuta. Kivi tuo tietysti mieleen Seitsemän veljestä, mutta myös näytelmän Nummisuutarit. Se kertoo nuoren Eskon naimaretkestä.

Nummisuutareiden Esko on kuitenkin alaikäinen, joten lupauskirjaan tarvitaan isän sekä todistajan nimi. Eskon nimeä ei paperiin kaivata, mutta viimeisessä näytöksessä ilmenee, että isän kiellosta huolimatta hän on sinne jotain raapustanut.

”Mikä on tämä, variksen-jalka?”

”Kyllä se on minun puumerkkini. Sen luulin siinä tarvittavan laillisuuden tähden.”

Se on Eskon puumerkki. Henkilö haluaa jättää asioihin oman kädenjälkensä, vaikka puoliväkisin. Tapa on tuttu erityisesti poliitikoille ja johtajille, jotka valtakautensa lopussa haluavat tehdä jotain, josta heidät muistetaan.

Aleksis Kiven seura on jo vuodesta 1975 alkaen myöntänyt Eskon puumerkki -mitalin henkilölle, joka on osoittanut ”aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä asioihin”. Tunnustuksen on saanut muun muassa keihäänheittäjä Seppo Räty.

Puumerkki juontuu ruotsin kielen sanasta bomärke, joka tarkoittaa talon merkkiä, tietää Sitaattien salat -teos. Näitä eräänlaisia pelkistettyjä kirjaimia käytettiin aina 1950-luvulle asti.

Kommentoi Facebookissa