PERUSTULO Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaiseman kyselyn tuloksena suomalaisista vain 39 prosenttia hyväksyisi minimitoimentuloon riittävän perustulon, jos se merkitsee verotuksen kiristymistä. Ehdotus jakaa kansaa voimakkaasti, sillä yhtä moni torjuisi laajan perustulon.
Suurinta kannatusta niin sanottu antelias perustulo nauttii vasemmistoliiton tai vihreitä äänestävien, sekä työttömien ja opiskelijoiden keskuudessa. Vasemmistoliiton äänestäjistä 78 prosenttia kannattaa perustuloa, vihreistä 62 prosenttia. Varauksellisimmin perustuloon suhtautuvat johtavassa asemassa olevat, joista 67 prosenttia torjuu ajatuksen sekä kokoomusta ja perussuomalaisia äänestävät. Kokoomuslaisista perustulon torjuu 62 prosenttia, perussuomalaisista 61 prosenttia.
Suhtautuminen perustuloon muuttuu myönteisemmäksi, jos se mitoitetaan niin niukaksi, että sen saajan on tehtävä myös työtä. Suomalaisista 50 prosenttia hyväksyy ja 26 prosenttia torjuu niukan perustulon. Joka neljäs ei osaa ottaa asiaan kantaa.
Ehdotus työntekoon sidotusta perustulosta paitsi lisää perustulon hyväksyttävyyttä, myös kääntää anteliaampaan perustuloon torjuvasti suhtautuvat porvaripuolueiden äänestäjät perustulon kannattajiksi.
Vasemmistoliittoa äänestäville työntekoon sidottu perustulo ei kelpaa, 64 prosenttia vastustaisi. Myös vihreiden kannattajien asennoituminen on torjuvaa, heistä 44 prosenttia vastustaa. SDP:n äänestäjiä kysymys niukasta perustulomallista jakaa eniten. Heistä 39 prosenttia hyväksyisi ja 36 torjuisi tällaisen perustulon.
Miehet suhtautuvat perustuloon naisia penseämmin. Heistä 54 prosenttia edellyttäisi sen ohella työntekoa. Naisten parissa luku on 45 prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna mielipiteet jakautuvat kahteen ryhmään. 18–45-vuotiaat valitsisivat mieluummin anteliaan perustulon, kun taas yli 46-vuotiaista 56–62 prosenttia edellyttäisi työntekoa perustulon saajilta.
Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että työllä on oltava ensisijainen rooli toimeentulossa. Jopa 81 prosenttia katsoo, että kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Ainoastaan 11 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa. Ihanteellisinta olisi, jos perustulon kaltaista järjestelyä ei tarvittaisi lainkaan. Vastaajista 72 prosenttia pitää epätoivottavana tilannetta, jossa palkka jää niin alhaiseksi, että riittävään toimeentuloon tarvitaan lisäksi sosiaaliturvaa.
EVA:n haastattelemista asiantuntijoista ETLA:n tutkimusjohtaja Mika Malila pitää tuloksia hyvinä.
– Usein puhutaan siitä, että taloustieteilijät ajattelevat toisin kuin kansalaiset. Kerrankin löytyy sellainen asia josta taloustieteilijöiden enemmistö ja kansalaiset ovat yhtä mieltä.
Sen sijaan professori Heikki Hiilamo ja kansanedustaja Anna Kontula kritisoivat jo koko kyselyn kysymyksenasetteluja.
Yhdessäkään maassa ei ole vielä käytössä puhdasta perustuloa. Lähimmäksi tulee Alaskan osavaltio Yhdysvalloissa, joka maksaa kansalaisilleen vuosittain osuuden öljytuloistaan. Sveitsiläiset torjuivat viime vuonna kansanäänestyksessä ehdotuksen suuruudeltaan yli 2 000 euron puhtaasta perustulosta. Alankomaissa Utrechtin kaupungissa on parhaillaan käynnissä perustulokokeilu.
Suomen perustulokokeilu kiinnostaa myös ulkomailla. Yhdysvalloissa mielipidejohtajat Bernie Sandersista aina Mark Zuckerbergiin pitävät kokeilua vähintäänkin sympaattisena. Viikko sitten New York Timesissa suomalaisen Parecon Finlandin johtokaksikko Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen tylyttivät hallituksen perustulokokeilun vain hieman vakavammin otettavaksi, kuin että se olisi vain pelkkä julkisuustemppu.
Kaksikon mielestä 2 000 testihenkilön ryhmä on liian pieni antaakseen mitään luotettavia vastauksia, lisäksi ryhmään on valikoitu ainoastaan työttömiä, joille perustulo on vain eri muodossa oleva sosiaalituki ilman ehtoja. Ryhmään kuuluvat henkilöt ovat 25–58-vuotiaita ja he saavat kuukaudessa 560 euroa perustuloa.
Jauhiainen ja Mäkinen kirjoittavat hallituksen esityksestä selviävän, että kokeilun tarkoitus on vain muokata maaperää otollisemmaksi sille, että ihmiset hyväksyisivät matalapalkkaisia ja heikosti tuottavia töitä.
Perustulokokeilun seuraavan askeleen on määrä alkaa vuoden 2018 alussa, mutta hiljaisuus hankeen ympärillä saa epäilemään hallituksen vetävän projektin takaisin.
Parecon Finland kertoo olevansa demokraattiseen ja ekologisesti kestävään talouteen erikoistunut osallisuustalouden asiantuntijajärjestö. Kyselyn teettäneellä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:llä on kaksi jäsentä: Elinkeinoelämän Keskusliitto ry ja Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton säätiö.
Kommentoi Facebookissa