Presidentinlinnaan voi tutustua virtuaalisesti verkossa – nähtävissä saleja, taideteoksia, kalusteita ja historiaa

Presidentinlinna valmistui alun perin kauppaneuvos Johan Heidenstrauchin kauppiaskartanoksi vuonna 1820.

Presidentinlinna valmistui alun perin kauppaneuvos Johan Heidenstrauchin kauppiaskartanoksi vuonna 1820. (Kuva Matti Porre/ Tasavallan presidentin kanslia)

Presidentinlinnassa ei voida tällä kertaa järjestää avoimia ovia koronapandemian vuoksi.

PRESIDENTINLINNA Presidentinlinnassa on avoimet ovet nyt virtuaalisesti. Panoraamakuvin toteutetulla kierroksella on mahdollista tutustua Linnan saleihin ja huoneisiin sekä taideteoksiin, kalusteisiin ja historiaan. Kierros on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Avoimia ovia ei Presidentinlinnassa voida järjestää koronapandemian vuoksi. Viimeksi avoimet ovet järjestettiin Linnassa syyskuussa 2019, jolloin juhlistettiin Suomen tasavaltaista hallitusmuotoa.

Oman keisarillisen taidekokoelman lisäksi Presidentinlinnassa on esillä Ateneumin Presidentinlinnaan tallettamia teoksia. Keisarilliseen taidekokoelmaan kuuluu muun muassa Albert Edelfeltin, Werner Holmbergin, Ferdinand von Wrightin, Hjalmar Munsterhjelmin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia.

Tasavallan presidenttien puolisoiden muotokuvat ovat Atriumin parvella. Vasemmalla Eero Snellmanin muotokuva Ester Ståhlbergista ja Verner Thomén muotokuva Signe Relanderista.
Tasavallan presidenttien puolisoiden muotokuvat ovat Atriumin parvella. Vasemmalla Eero Snellmanin muotokuva Ester Ståhlbergista ja Verner Thomén muotokuva Signe Relanderista. (Kuva TPK)

Kokoelmiin kuuluvat myös pronssiset rintaveistokset kaikista tasavallan presidenteistä sekä muotokuvat heidän puolisoistaan.

Presidentinlinnan historia ulottuu 200 vuoden päähän. Vuonna 1820 kauppiaskartanoksi valmistuneen Pehr Granstedtin suunnitteleman rakennuksen piirustukset viimeisteli Carl Ludvig Engel. Rakennus ostettiin vuonna 1837 keisarilliseksi palatsiksi, ja 1900-luvun alussa se sai laajennusosan isoine saleineen.

Suomen itsenäistyttyä ja tasavaltalaisen hallitusmuodon vahvistuttua rakennus otettiin tasavallan presidentin käyttöön vuoden 1919 elokuussa, jolloin ensimmäinen tasavallan presidentti K.J. Ståhlberg muutti perheineen rakennukseen.

Lue myös: Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio siirtyivät Naantalin Kultarantaan – virtuaalivierailuja neljään kuntaan

Kommentoi Facebookissa