YRITTÄJÄ Ei tiennyt espoolaistunut Onerva Aakko, 48, vielä kymmenen vuotta sitten, että ”tyttö tulee takaisin kotia”.
– Ei osannut edes aavistella, mutta täällä sitä nyt ollaan ja vieläpä hyvin tyytyväisin mielin. Elämänmuutoksen rumba on ollut hirmuinen. Hyppy vieraan työstä tehtailijaksi oli iso, mutta täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Nykyään Svala of Finland tuotemerkillä kulkevalla Finnsvalalla on takanaan pitkä toimintahistoria. Ompelukoneet tehtaalla ovat surisseet vuodesta 1955 lähtien. Aluksi Svalan perheen luotsaamana ja vuodesta 2015 paluumuuttaja Onerva Aakkon kipparoimana.
– On hienoa olla osa suomalaisen kalsariteollisuuden historiaa ja viedä sitä eteenpäin täysin omin askelmerkein. Töitä riittää ja haasteistakaan ei tule olemaan puutetta, Onerva luonnehtii hymyillen.
Kuuteen vuosikymmeneen mahtuu monta kalsariparia, ylä- ja alamäkiä sekä suuria muutoksia.
– Vaateteollisuuden murroksesta huolimatta tämän tehtaan perustukset ovat pitäneet. Perheyrityksen vahvuuksia ovat olleet aina hyvät ja ammattitaitoiset työntekijät sekä ennakkoluuloton muuntautumiskyky. Näitä ominaisuuksia tarvitaan myös jatkossa.
Mantteleista käyttövaatteita
Kärsämäkisen kalsaritehtaan lähtölaukaus on ollut kaikkine juonen käänteineen hyvin mielenkiintoinen. Toiminta sai alkunsa pula-aikana, Elli ja Paavo Svalan rintamamiestalon yläkerrasta, jossa Elli-rouva ryhtyi valmistamaan vanhoista armeijan mantteleista käyttövaatteita perheelleen.
Aluksi toiminta rajoittui vain omaan perhepiiriin. Kuitenkin 1950-luvulla säännöstelyn päättyminen mahdollisti myös kankaiden ja neulosten ostamisen, joten Elli Svalalla heräsi ajatus yrityksen perustamisesta. Toiminta pyörähti käyntiin suotuisten tuulien alla, sillä autoilijana toiminut Paavo Svala alkoi myydä vaimonsa tekemiä Suomi-verkkareita sekä alusasuja eri puolilla Suomea sijaitseviin vähittäisliikkeisiin.
Historia tietää kertoa, että tuotteita meni niin paljon kuin niitä ehdittiin valmistaa. Tämä johti siihen, että Svalat ottivat vuonna 1955 loogisen kehitysaskeleen ja perustivat Kärsämäen Trikoo -nimisen yrityksen.
Tultaessa 1960-luvulle kysyntä jatkoi kasvamistaan. Yritys investoi koneisiin, palkkasi lisää työvoimaa ja kasvatti tuotevalikoimaansa. Tehdas valmistui vuonna 1966. Villalangat hankittiin Hyvinkään Villakehräämöstä ja puuvillakankaat puuvillatehtaiden myyntikonttorilta.
Tehtaalle hankittiin myös pyöröneulekone, joka mahdollisti neulosten valmistamisen itse. Näin perheyrityksen tuotevalikoimaa voitiin entisestään laajentaa. Ruotsin viennin alkaessa yrityksen nimi haluttiin muuttaa helpommin lausuttavaksi ja tämän myötä Finnsvala rekisteröitiin toiminimenä.
”Neuvostoviennin loppuminen pysäytti koneet”
Tehtaan kulta-aika sijoittuu 1970–80-luvuille, jolloin perusalusasuista tuli merkittävin osa tehtaan toimintaa. Yritys oli vuonna 1972 siirtynyt myös uudelle sukupolvelle, kun tehtaan johtoon siirtyivät Kyösti ja Raija Svala.
– Kultaisella 80-luvulla työntekijöitä oli parhaimmillaan yli 200 ja kerrastoja valmistui 5 000 kappaleen päivävauhtia. Kalsarikuosit tulivat monissa tuvissa tutuiksi. Myös lapsuudenkodissani uudistettiin maksamakkaran väristä kalsarikokoelmaa vuosittain ja aikansa polyesterikomeudet olivat takuuvarma joululahjahitti, Onerva Aakko kertoo naureskellen.
Niin Finnsvala kuin monet muutkin vaatevalmistajat joutuivat 1990-luvun laman myötä muuttamaan toimintamalliaan.
– Halpatuonti ja neuvostoviennin loppuminen pysäyttivät perinteisen kalsarin valmistuksen. Tämän myötä alkoi myös pudotuspeli. Onneksi edeltäjäni Kyösti Svala osasi ennakoida ja ryhtyi rohkeasti valmistamaan teknisiä alusasuja sekä lämpökerrastoja. Tuotantosuunnan muutos vaati kuitenkin pitkän tutkimus- ja kehitystyön, mutta erikoistuminen ja laatuun panostaminen kannattivat, Aakko kertoo.
Vuosituhannen vaihtuessa Svala kasvoi nykyiseen muotoonsa ja on saanut ajan myötä nostetta myös moottorikelkkailijoille ja -pyöräilijöille tehdyillä Coolmax-kypärähupuilla sekä paloa jatkamattomilla tuotteilla.
Oman kylän tyttö
Kolmisen vuotta sitten, tarkalleen sanottuna vuoden 2015 elokuun 14. päivänä Svalan puikkoihin tarttui paikkakunnan oma tyttö, Onerva Aakko.
– Onhan tämä mahtava juttu. En kuvitellut itseäni yrittäjäksi, en ainakaan tehtaan omistajaksi, mutta tässä sitä kuitenkin ollaan. Kaikki tapahtui nopeasti ja jopa yllättäen.
Aluksi Onerva ei tiennyt yrityksen olleen edes myynnissä. Kuitenkin siinä vaiheessa kun oman kylän tyttöä suositeltiin jatkajaksi, kopin ottaminen oli helppoa.
– Päivääkään en ole päätöstäni katunut. Svala on aina ollut Kärsämäellä ja antanut toimeentulon moneen taloon. Parhaimmillaan tehdas työllisti puoli kylää, joten koen kunnia-asiakseni, että ompelukoneet jatkavat surraamistaan.
Kärsämäellä varttunut Onerva palasi vuonna 2011 takaisin lapsuuden maisemiinsa.
– Ympyrä on nyt sulkeutunut. Opiskelin aikoinaan vaatesuunnittelua ja työt veivät Helsinkiin. Itse työhistoriani on kuitenkin monenkirjava. Olen työskennellyt pääosin turkisten parissa, mutta viimeisin palkkapussi tuli naisten bisnesvaatteita valmistavan yrityksen tuotepäällikön tehtävistä.
Lisää osaavia käsiä
Ennen Svalan siirtymistä Aakon perheyhtiölle, toiminta tehtaassa oli ollut pientä ja vaatimatonta.
– Liekki oli haalea, mutta antoi elannon entiselle omistajaperheelle. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun tein ostopäätöksen, tein samalla myös päätöksen laajentamisesta.
Onerva on osoittautunut olevansa toiminnan nainen, sillä vuoden 2018 syksyllä Svala siirtyi täysin uusiin tehdastiloihin ja työntekijöidenkin määrää on noussut seitsemään.
– Nyt on ollut pakko laittaa isompaa vaihdetta päälle, jotta toiminta jatkuisi ja ihmisille riittäisi töitä. Uudet tilat mahdollistavat myös lisätyövoiman hankkimisen. Jos kaikki menee mallilleen, niin tavoitteena on palkata lisää osaavia käsiä. Tilat on mitoitettu kahdelletoista, mutta liikevaihdon osalta emme ole asettaneet ylärajaa, Onerva selvittää.
Vaateteollisuudessa on Aakon mukaan kuitenkin omat haasteensa ja yksi niistä on hinta. Kotimainen tuote ei voi kilpailla hinnalla, joten pärjääminen on haettava laadun kautta.
– Niinpä tehtailta lähtevien tuotteiden tulee olla viimeistä saumaa myöten priimaa. Ja jotta tähän päästään, myös työntekijöiltä vaaditaan osaamista. Meillä on tällä hetkellä hyvät työntekijät, mutta yleensä ammattitaitoisten ompelijoiden löytäminen ei ole aivan itsestäänselvyys.
Monikäyttöiset polyesteripöksyt
Onerva Aakko kaivaa kaapin kätköistä kasan niin yksivärisiä kuin kuosien kirjollakin maustettuja retrokalsareita, pyörittele niitä käsissään ja hymähtää.
– Nämä olivat vielä hetki sitten varsin suomalainen ilmiö. Marjapuuron väriset froteekalsarit, joiden vyötärö ulottui kainaloihin saakka, olivat isäntäihmisten suosikit; lämpöiset ja pehmoiset. Myös polyesteripöksyt olivat aikansa hittituote. Näille keksittiin myös erinomainen uusiokäyttö, sillä iso osa isäntien alushousuista päätyi alkuperäisen käytön jälkeen siivousrätiksi, Onerva paljastaa naureskellen.
Tällä hetkellä Svalan tekemät tuotteet ovat yksivärisiä ja hillittyjä.
– Idänkaupan kulta-aika on historiaa, joten suurten sarjatuotantojen sijaan olemme erikoistuneet teknisiin ja kosteutta siirtäviin alusasuihin. Tuotantolinja on sama, myös menetelmät ovat entiset, mutta ratkaisevin tekijä löytyy materiaalista.
Svala käyttää alus- ja väliasun materiaaleina polypropeenia sekä merinovillaa. Polypropeenista valmistetut kalsarit ovat verkkokuosinsa ansiosta tuotelajin huipentuma.
– Teknisen ominaisuutensa ansiosta iho pysyy kuivana ja koska verkkokuosi paljastaa sensuellisti pikkuriikkisen myös ihoa, niin bonuksena tulee vielä pala seksikkyyttäkin, Aakko esittelee avoimeen tyyliinsä.
Fleecellä Keski-Eurooppaan
Tähän saakka Svala on valmistanut ohuemmista materiaaleista teknisiä alusasuja kotimaan tarpeisiin, mutta jatkossa ovia ollaan aukaisemassa fleecen avulla myös saksankielisille markkinoille.
– Kilpailu vapaa-ajan puolella on äärettömän kova, mutta luotamme siihen, että suomalainen laatu lyö läpi myös Saksassa. Ja koska iso osa vapaa-ajan puolen asiakkaista on metsästäjiä, niin lähdemme avaamaan ovia henkeen sopivalla paketilla eli vihreällä fleecellä.
Tulevaisuudessa Svala pyrkii ottamaan haltuun myös turvapuolta.
– Suojautuminen kylmää ja kosteaa vastaan ovat nyt hallussa, joten seuraavaksi keskitymme viiltosuoja-asusteiden valmistukseen. Mallikappaleet viiltosuojavaatteista on tehty, mutta standardointi on vielä kesken.
Tulevaisuuteen Onerva Aakko suhtautuu rauhallisin ja luottavaisin mielin. Tämä on ala, jossa ei olla vielä päätepisteessä.
– Ei lähelläkään. Vaikka kalsarien malli on muuttunut vuosikymmenten saatossa vain vähän, niin tuotekehityksessä on askellettu kuitenkin pitkä matka. Puuvillasta on siirrytty kehittyneisiin keinokuituihin ja hienoon villaan. Matka kuitenkin jatkuu, sillä seuraavana voi olla vuorossa elektroniikan yhdistäminen alusvaatetukseen.
Lue myös: Härmän häjy ei jäänyt syövän varjoon – ”Konekauppa jatkui jo kahden päivän kuluttua amputaatiosta”
Kommentoi Facebookissa