SAIRAUSKOHTAUS RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tiedotti saaneensa äkillisen sairauskohtauksen maanantaina iltapäivällä. Hän voi nyt hyvin ja aikoo palata eduskuntaan töihin torstaina.
”Olen erittäin kiitollinen saamastani hyvästä hoidosta, jota sain aluksi Pietarsaaressa ja sen jälkeen Vaasan keskussairaalassa.”
Kyseessä oli ilmeisesti aivojen verenkiertohäiriö. Henriksson osallistui maanantaina seminaariin, jonka loppupuolella hän huomasi, ettei enää muistanut ihmisten nimiä tai pystynyt lukemaan iPadiltaan tekstiä.
Henriksson sai kuljetuksen Pietarsaareen sairaalan päivystykseen, josta hänet lähetettiin edelleen Vaasan keskussairaalaan. Kyseessä ei ollut aivoverenvuoto tai veritulppa.
Vakavammassa tapauksessa avun saanti kyseisistä sairaaloista saattaa tulevaisuudessa olla jo hankalaa. Henriksson itse tiedotti aluesairaaloiden asemasta vain kaksi viikkoa sitten 11.10.2017.
”Sote-uudistuksen myötä ensi vuoden alusta alkaen entiset aluesairaalat kuten Pietarsaaren, Kemin, Forssan ja Rauman sairaalat, eivät enää saisi tehdä sellaisia leikkauksia, jotka vaativat enemmän kuin paikallispuudutusta. Tähän haluan saada aikaan muutosta, ja sen takia olen jättänyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamiseksi.”
Oppositiopuolue RKP:n Henriksson ei ole asiassa yksin, vaan saa tukea jopa hallituspuolueiden kansanedustajista. Forssalainen pitkän linjan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila antoi muutama päivä sitten täyslaidallisen entiselle peruspalveluministeri Juha Rehulalle, joka ajoi alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminnan – ja osaltaan myös keskustan kannatuksen.
– Kylmä tosiasia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin, Sirkka-Liisa Anttila tylytti Hämeen Sanomille.
RKP:lle kipein leikkaus on Vaasan keskussairaalaan kohdistuva. Niin sanottujen laajan päivystyksen sairaaloiden lukumäärää ollaan Suomessa rajoittamassa sote- ja maakuntauudistuksessa kahteentoista. Erikoissairaanhoidossa kahdeksan keskussairaalaa on mielletty ”vajaakuntoisiksi”, ja ne menettävät laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkönsä.
Yksi näistä sairaaloista on Vaasa, jolloin erityisesti ruotsinkielisten mahdollisuus saada hoitoa omalla äidinkielellään kärsii. Seinäjoen ei uskota pystyvän tarjoamaan vastaavaa palvelua. Asian korjaamiseksi syntyi kansalaisliike, johon myös Anna-Maja Henriksson osallistui.
”Toivon, että hallituksella on ymmärrystä tehdä ainoa järkevä päätös ja antaa myös Vaasan keskussairaalalle täysi ympärivuorokautinen päivystys.”
Henriksson on ihmettellyt myös sitä, miksi kunnat eivät jatkossa saa tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Hänen mielestään terveydenhuoltoalan kaikista toimijoista juuri kunnilla on kaikkein kattavin kokemus ja tietotaito. Henriksson ymmärtää Jan Vapaavuoren johtaman suurten kaupunkien kapinan sote-uudistuksessa.
”On myös melko absurdi ajatus, ettei esimerkiksi pääkaupunkimme Helsinki saisi itse tuottaa minkäänlaisia hoito- ja hoivapalveluja. Erityisen kummalliseksi asian tekee se, että Helsinki on väestömäärältään moninkertaisesti suurempi kuin pienimmät maakunnat.”
”Onko esimerkiksi noin 77 000 asukkaan Keski-Pohjanmaan maakunnalla todellakin ´leveämmät hartiat´, kuin yli 600 000 asukkaan Helsingillä? Ei vaikuta oikein johdonmukaiselta.”
Viimeinen käänne sote-sotkuissa saatiin, kun yksityiselle leikkaustoiminnalle laaditaan sosiaali- ja terveysministeriön toimesta laatukriteerit. Tämä johtuu siitä, että tulevat palvelusetelit ollaan ulottamassa myös yksityisten sairaaloiden leikkaustoimintaan.
Laatukriteerit olisivat peruste julkisella rahalla tehtävälle kiireettömälle leikkaustoiminnalle – joka olisi tulevaisuudessa mahdollista säilyttää myös paikallisissa sairaaloissa, esimerkiksi laatukriteerit täyttävän yksityisen tahon operoimana, vahvisti STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila Päivän Lehdelle.
Mikään ei toki tässäkään ole varmaa, sillä keskustan omat lääkärikansanedustajat ovat jo nousseet vastustamaan hallituksen esitystä.
Kommentoi Facebookissa