IDENTITEETTIVARKAUS Identiteettivarkaudet ja varkauden yritykset lisääntyvät Suomessa hälyttävää vauhtia. Sanna Kärsämänojasta tuli identiteettivarkauden uhri, kun hänen tietonsa varastettiin.
Kyseessä oli psykoterapiakeskus Vastaamon jättimäinen tietomurto, jolloin arkaluontoisia tietoja päätyi rikollisille ja samalla uhrit altistuivat identiteettivarkauksille. Identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että rikollinen ottaa toisen ihmisen nimen tai henkilötunnuksen käyttöönsä. Se voi koitua uhrille kalliiksi.
– En todellakaan osannut odottaa tällaista, vaan pelkäsin enemmän arkaluontoisten asioiden leviämistä. Huomasin varkauden siinä vaiheessa, kun meille tuli kummallinen huonekalutoimitus pihaan. Paketissa oli myös outo puhelinnumero. Rikollinen oli vahingossa tilannut huonekalut meidän osoitteeseemme, Kärsämänoja muistelee.
Vastoinkäymiset jatkuivat, sillä samaan aikaan hänelle tuli kirjattu kirje, jossa oli tieto Postiin saapuneesta paketista. Paketti oli kuitenkin jo haettu, kuten muutama muukin lähetys.
Rikollinen oli tilannut Kärsämänojan henkilötunnuksella verkosta tavaraa, ja luottoyhtiön lähettämät laskut päätyivät tekaistulle sähköpostitilille. Uhri saa tiedon ostoista vasta siinä vaiheessa, kun ne menevät perintään.
– Kyse on petoksesta. Soitin heti Postiin, poliisille, tavarantoimittajille, luottoyhtiöön ja Asiakastietoon. En ole onneksi joutunut maksamaan mitään, mutta jokaisesta paljastuneesta laskusta pitää tehdä erikseen rikosilmoitus ja lähettää kopiot luotonmyöntäjälle. Tähän on kulunut aikaa ja hermoja, Kärsämänoja sanoo.
– En ole halunnut oikein käydä postilaatikolla. Pelotti, että minkälainen kasa perintäkirjeitä siellä taas odottaisi, ja voisinko sittenkin joutua vielä maksumieheksi johonkin niistä, hän jatkaa.
Vastaamon tietomurto tuli julki loppuvuodesta 2020. Uhrien henkilötietoja on sen jälkeen kaupiteltu ilmeisesti internetissä, sillä Kärsämänojalle identiteettivarkaus paljastui vasta yli vuosi myöhemmin. Uhreja on hänen lisäkseen satoja.
Identiteettivarkauden estämiseksi on tarjolla useita vinkkejä, mutta omat luottotiedot on syytä suojata petosten varalta. Esimerkiksi Suomen Asiakastiedon Oma Luottokielto -palvelu vähentää riskiä joutua identiteettivarkauden uhriksi.
Palvelu toimii niin, että luottotietorekisteriä käyttävä luotonmyöntäjä näkee Oma Luottokielto -merkinnän, eikä myönnä identiteettivarkaalle luottoa. Tietojen todellinen omistaja saa Asiakastiedolta todistuksen, jonka avulla hän itse pystyy asioitaan hoitamaan. Luottokiellon voi myös asettaa tauolle siksi aikaa, kun itse tekee esimerkiksi luottohakemuksen.
Lisäksi saatavilla on Tietovahti-palvelu, joka seuraa automaattisesti henkilön luottotietoja ja ilmoittaa aina, kun käyttäjän tietoja kysytään Asiakastiedon rekisteristä. Näin mahdolliset väärinkäytökset huomataan nopeasti.
– Otin Oma Luottokielto -palvelun käyttöön heti huonekalutoimituksen jälkeen. Olin kuvitellut, etten pystyisi sen jälkeen ostamaan luotolla enää mitään verkkokaupasta, mutta se ei pidä paikkaansa. Palvelu ei todellakaan vaikeuta elämääni, vaan sen on lisännyt hirveästi omaa turvallisuuttani, Kärsämänoja sanoo.
Artikkeli on Suomen Asiakastiedon tuottamaa sisältöä
Lue myös: Luottotietolakiin muutoksia – maksetut maksuhäiriömerkinnät alkavat poistua tänä vuonna
Kommentoi Facebookissa