RUOKA Satokausi on keittiössä mahtavaa aikaa. Tuoreet vihannekset ja juurekset sekä luonnollisesti myös sienet löytävät tiensä lukuisiin ruokapöytiin. Niin myös meillä.
Koska hirvenmetsästyskausi alkaa Virossa aiemmin kuin Suomessa, on hirveäkin ollut saatavana jo jonkin aikaa. Riistakausi lämpenee nyt ja lihansyöjienkin juhlat ovat valmiina alkamaan.
Asumme Helsingin keskustassa, mutta kävelyretket yltävät silti usein olosuhteisiin, joissa voi kohdata mukaviakin yllätyksiä. Viime sunnuntaina kävelimme Seurasaareen, jota lähdimme kiertämään. Mukana oli kangaskassi kauppareissua varten, mutta kaupasta piti ostaa muovikassi.
Kävi nimittäin niin, että tällaisen paatuneen sienestäjän katse osui vaaleisiin orakkaisiin ja niitä löytyi sitten hyvin maastoutuneina muutama esiintymä. Kangaskassille tuli käyttöä.
Vaaleaorakas on kauppasieni eli sitä saa myydäkin, mutta kyllä nämä menivät pannulle suolattoman voin, salottisipulin, suolan, pippurin ja kuohukerman kanssa. Ja siitä pasta-annoksiksi, kuten kuvasta voi nähdä.
Todella hyvää. Ja raaka-aine museosaaresta! Siellä on myös muutama hyvä kalapaikka, joten eväiden keruu onnistuu aivan mainiosti.
Samalla saa raitista ilmaa, liikuntaa ja mieli virkistyy ja kevenee.
Tässä vaiheessa vuotta pääkohde sienestäjillä on luonnollisesti suppilovahvero. Kehotan hankkimaan kuivurin, niitä kun saa nykyään alle 50 eurolla. Ovat monikäyttöisiä ja niin ovat kuivatut suppilovahverotkin. Niiden sato on ainakin täällä etelässä jälleen paikoin todella runsas.
Itse suosin myös herkkutattien viipalekuivattamista sekä mustavahakkaiden ja torvisienien kuivattamista. Säilyvät pitkään ja makukin pysyy hyvänä.
Tiivis kansi ja talouspaperia sisään mukaan imemään mahdolliset kosteudet pois.
Kuivurit soveltuvat myös muun muassa hedelmien kuivamiseen. Hyvä sijoitus.
Satokaudella saa tehtyä myös parhaat kasvisliemet, koska aineksissa ovat vielä kaikki maut hyvässä tallessa. Liemen keitossa tärkeintä on asenne ja toiseksi tärkeintä on jättää suolan lisääminen ruoanlaittoon, siihen varsinaiseen, siis.
Aineksilla vaikuttaa myös kasvisliemen käyttömahdollisuuksiin, joten sanoisin, että perusliemeen tarvitaan sipulia, purjoa, porkkanaa, juuriselleriä, palsternakkaa, mauste- ja mustapippureita, laakerinlehtiä, mieluusti tuoretta timjamia ja rosmariinia sekä minun tapauksessani lanttua.
Ja tietysti vettä. Ja aikaa reilu tunti.
Valkosipuli ja chili ovat jo hieman ekstraa.
Jos meillä nyt olisi tuota suolatonta kasvislientä, voisin aivan mainiosti ottaa sitä puoli litraa. Lisäksi ottaisin puolen kilon pussin maa-artisokkia, yhden sipulin ja valkospulinkynnen.
Varaisin myös desilitran tai pari kermaa sekä desilitran kuivaa sherryä (käytän Osbornen Manzanillaa – se on sekä hyvää että edullista).
Ja tietysti rypsiöljyä, suolaa ja kaiken varalta sen pippurimyllynkin.
Jos käytössä olisi liemivalmiste, jättäisin ainakin suolan pois.
Katsotaan nyt. Siis tarveaineet…
Maa-artisokkakeitto (kahdelle)
1/2 l kasvislientä
1-2 dl kuohukermaa
1 dl kuivaa sherryä
1 sipulia
1 valkosipulinkynsi
1 tl suolaa
mustapippuria (myllystä)
No niin. Teko-ohje:
Kuori ja pilko sipulit valmiiksi ja laita välisäilytysastiaan.
Sitten kuoritaan ja pilkotaan maa-artisokat. Jos hermosi ovat kunnossa, ei suurempia vahinkoja tapahdu.
Öljyä kattilaan ja sipulinpala hälyttämään, että paikat alkavat kuumeta.
Ja sitten kuullottamaan! Sipulit ja maa-artisokat. Artisokan maku tiivistyy tässä hommassa.
Lisää kasvisliemi, keitä jonkin aikaa (esim. 10 minuuttia).
Lisää sherry ja keitä, kunnes artisokat ovat pehmenneet.
Lisää kermaa sen mukaan, paljonko sait artisokkaa kuoriessa talteen.
Keitä vielä viitisen minuuttia.
Soseuta.
Esimerkkitapauksessa annos on koristeltu öljyssä ja timjamissa paistetuilla porkkana- ja palsternakkatikuilla. Ne suolataan myös kevyesti (lopuksi). Oikein hyvä pieni lisä annokseen.
Esimerkkiannos on myös jätetty poikkeuksellisen paksuksi.
Lasiin hedelmäistä valkoviiniä. Saa olla aromikastakin. Tosin itse suosin tämän kanssa piemontelaista Arneis-rypäleestä tehtyä melko suoraviivaista Roer Arneisia, jota saa Pirkka-viininäkin nyt. Myös Alsacesta tulevat Rieslingit ja Pinot Gris’t sopivat monen makuun tämän keiton kanssa.
Hyvää syksyä!
PS. Ja mitä tulee juureksiin, muistutellaan näin lopuksi vanhasta juurespaistosohjeesta.
Lue myös: Kelta- ja raitajuuri – hyviä vaihtoehtoja punajuurelle!
Kommentoi Facebookissa