Myötätuulia ja lisäkuluja
Heti kun siirryimme tanskalaisten maahan, tapahtui jotain mystistä. Yhdistelmämme keskikulutus tipahti monta litraa kympin paremmalle puolen, vaikka takana hinattu leikkimökki heiluikin Juutinrauman sillalla kuin kesämökin ulkohuussi myrskysäällä. Päädyimme lopputulokseen, että tässä on joko vedetty alkumatka vastatuuleen tai maassa on muuten vaan asiat hyvin.
Toinen asia mikä huomattiin, oli eksponentiaalinen päiden kääntymisen kasvu. Vaivalla hinattu saunamme alkoi vihdoin vetämään vertoja ylinopeutta ajaville urheiluautoille. Tämä päti valitettavasti myös pahassa – karavaanarit ottivat LindaSaunan selkeästi liikennekiusaamisen kohteekseen.
Myös säätila ja maisemat muuttuivat kertaheitolla potenssiin kaksi, ja tuntui että vuodenaikarullaa oltiin kelattu suoraan kohtaan kesä. Vihreät niityt ja tuulimyllyt iskivät matkamiehiin kovaa, sillä Ruotsin ympäriajo muistutti niin kovin paljon kotia – oli hyvä nähdä jotakin uutta. Luultavasti tästä johtuen sai maksaa toista sataa euroa, että maahan ylipäätään pääsi tutustumaan.
Tietullit yllättivät ja ylittivät opiskelijabudjetin.
Rockelämää hobittien tapaan
Majoituimme kuvankauniissa hobittitalossa erään perhetuttavan luona ja kaikki neljä reissumiestä olivat vartin jälkeen valmiita muuttamaan Tanskaan. Vaikka Teemun pää kolisikin joka toiseen kattoparruun, niin olimme samaa mieltä siitä, että nykyajan valkoinen ja kliininen Ikea-luukku on vain yksinkertaisesti ruma. Nyt kun tietää paremmasta.
Persoonallinen koti, oma piha ja vierastalossa studio. Tämä bändi tykkää.
Kotiutumisen jälkeen suoritimme perinteiseen tyyliin saunan asemaanajon taskuparkilla pihaan ja aloimme lämmityspuuhiin. Tällä kertaa matkassa oli myös paloturvallisuusriski: majapaikkamme katto kun oli tehty oljesta. Täytyi siis jättää hiukan pelivaraa savupiipulle. Kiuas ja hostimme Janetin loihtima lihapata lämpesivät kilpaa, samalla kun suomipojat kertoivat lonkerojuoman tarinaa. Liekö sitten kyse Rikun myyntitaidoista, mutta tuliaisemme maistuivat vähän liikaakin.
Puut Tanskasta, löylyt Saksassa
Kun muualla vietetään liberty dayta, niin Tanskassa painetaan hommia heti kukonlaulun aikaan. Kylällä siivotaan porukalla katuja ja leipomoiden kutsuva tuoksu leijailee ilmassa. Mihinkään ei ole kiire. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä, että jokainen kaupassa asioinut työnsi hihnalle olutta. Liekö sitten maan tapa aloittaa viikko aamukahdeksalta.
Yksi asia on varmaa ja se on se, että Tanskassa ei ole puita. Kiertelimme koko aamupäivän kylillä etsimässä täytettä tyhjentyneeseen varastoomme, mutta tehtävä oli mahdoton. Viiden vasta-argumentin jälkeen paikansimme koko maan polttopuukeskuksen, jossa ei parhaaseen kaupantekoaikaan avattu ovia. Sinänsä mielenkiintoista, sillä kolme kauppiasta antoivat kaikki tämän saman osoitteen. Liekö sitten rikkauden merkki tuo polttopuun omistaminen.
Lopulta löysimme itsemme kirkon parkkipaikalta lappaamasta risuja takakonttiin, aikomuksenamme salakuljettaa tämä puujäte rajan yli – Saksassa nääs jo odotetaan. Saa nähdä kuinka käy.
Seuraa LindaSaunan matkaa reaaliajassa täältä.
Kommentoi Facebookissa