RUOKA Ei se ole pitsaa ja se on enemmän syksyinen kuin kesäinen ruoka, todellinen satokauden herkku. Ellei sitä tehdä ylivuotisista säilötyistä sienistä.
Ja tällä kertaa näin toimittiin, koska sienisato on viivästynyt ja koska suolasieniä oli vielä reilusti jäljellä (ja on yhä).
Homman ideasta
Kesäkurpitsa on kovin miedon makuinen, oikeastaan miltei mauton vihannes. Siksi se on erittäin taipuisa ja oikein käsiteltynä säilyttää hyvän, sopivan napakan rakenteen. Lötsähtäneistä kesäkurpitsoista me emme pidä.
Koska kesäkurpitsa ei millään muotoa hallitse ruoka-annoksen aromimaailmaa, sille sopii erinomaisesti myös miedompi täyte. Toki se myös tasoittaa esimerkiksi tulista jauhelihamössöä mitä mainioimmin, mutta ehkä kuitenkin jauhelihatäyte kannattaa laittaa paprikan sisään, kunnon 80-luvun tyyliin.
Mainio retroruoka sekin, kunhan unohdat kuivan riisin ja pakastevihannekset annoksesta!
Helppo tehdä
Täytetty kesäkurpitsa on oikeaa joka kodin ruokaa. Ei tarvitse olla mikään superkokki, että tästä saa hyvää. Jos osaat tehdä kantarellikastikkeen ja teet sen riittävän paksuna muhennoksena, homma toimii.
Kesäkurpitsa leikataan pituussuunnassa, kanta poistetaan ja sisuksesta koverretaan lusikalla pehmeä keskiosa pois. Jos haluat, voit suolata puolikkaat, vähän ”itkettää” vihannesta, että sen korkea nestepitoisuus hieman putoaa. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Kastike pitää tehdä.
Tähän vuodenaikaan sienikastike on luonteva ratkaisu. Kantarellikastikkeen ohjeita ovat kaikki paikat tulvillaan, joten pidättäydyn siitä. Totean vain, että mieto ja paksu kastike on tässä tapauksessa paras.
Rouskut kehiin!
Tämä on se meidän keittiön juttu: tehdään smetanassa haudutettuja (haapa)rouskuja kesäkurpitsan täytteeksi.
Rouskuista käytettyä tulee ensisijaisesti haapa-, karva-, kangas- ja mustarouskuja (joiden karsinogeenisyys on osoitettu olemattomaksi).
Jos tuoreeltaan näitä poimii ja käyttää, ne ryöpätään, huuhdellaan ja sitten laitetaan samoihin hommiin kuin suolasienetkin. Suolasienethän tulee liottaa, etteivät ole liian suolaisia. Haaleassa ja runsaassa vedessä. Vaihdetaan tarvittaessa, noin tunnin välein.
Haaparouskuja saa kaupasta.
Sieniä voi olla pari kolme desilitraa kesäkurpitsaa kohti, riippuu tietenkin vihanneksen koosta.
Ne pilkotaan pieniksi, seuraksi sipulia ja vähän valkosipulia, yksi kynsi yllä mainittuun määrään. Puolikas sipulia riittänee.
Lisäksi tarvitaan kuivattua timjamia, pippuria ja tuoreille rouskuille myös suolaa. Ja smetanaa sekä juoksevaa hunajaa. Ja mielellään suolatonta voita.
Kasarilla sulatat voin, lisäät sipulit ja hetken kuluttua reilusti timjamia ja annat aromien vapautua ilmaan. Sitten lisäät sienisilpun ja pippuria (maltillisesti) sekä tarvittaessa suolaa (tuoreille).
Tässä vaiheessa lisäät smetanaa, kuumennat ja lisäät niin kauan, että rakenne on hyvä. Ei liian juokseva. Vähän ajan kuluttua maistat ja lisäät melko varovasti hunajaa. Pyörität ja maistat ja säädät.
Jätät hautumaan hetkeksi, laitat uuni lämpiämään 200 asteelle (kiertoilma), asettelet kesäkurpitsat leivinpaperille uuninpellille, täytät ne muhennoksella ja ripottelet reilusti mietoa juustoraastetta (esim. mozzarellaa) päälle. Halutessasi voit rouhaista hieman pippuria juuston ylle.
Paistoaika on noin 15 minuuttia eli kunnes juusto on saanut hyvän värin.
Sitten se syödään. Annoskuvaan sisältyy tarjoiluehdotus. Hyvää vaihtelua perunalle ja soosille.
Kommentoi Facebookissa