HYÖNTEISFARMARI Kurikkalaisella sikatilalla puhaltavat muutosten tuulet. Isäntä Panu Ollikkala puhuu pohjalaiseen tyyliin suoraan ja sanoo, ettei sikojen kasvatus lyö enää leiville.
– Kannattavuus on huono. Ja kun tuotanto laahaa syvällä, niin ei siinä auta perinteet eikä myötämielinen ajattelutapa. Tämä on nyt nähty, tilan isäntä luonnehtii.
Ajan hermolla olevana maatalousyrittäjänä Panu ei ole jäänyt kuitenkaan toimettomaksi. Vuoden 2016 huhtikuussa farmari Ollikkala aloitti sikojen ohella myös kotisirkkojen kasvatuksen.
– Olen pohjimmiltani utelias ja ennakkoluuloton, joten hyppy tuntemattomaan tapahtui yllättävän kivuttomasti. Päätöstä tuki myös se, että juureni ovat syvällä kotitilan mullissa. Ajatus vieraan leipiin menemisestä ei käynyt edes mielessä.
Siirtyminen sirkkafarmariksi ei tapahtunut kuitenkaan yhdessä yössä, sillä Panu kypsytteli ajatusta tuotantosuunnan muutoksesta lähes puoli vuotta.
– Siinä vaiheessa kun alaan erikoistunut Lauri Jyllilä Finsect Oy:stä puhui ensimmäisen kerran hyönteisten kasvatuksesta elinkeinona, sanoin hänelle, että meillä riittää kärpäsiä ihan omastakin takaa. Tiedon lisääntyessä mielikin muuttui ja nyt voin sanoa olevani terveellä tavalla hyönteisriippuvainen.
Ei mitään rakettitiedettä
Kotisirkkojen kasvatus suomalaisissa olosuhteissa suomalaisiin ruokapöytiin vaatii Panun mukaan kuitenkin paljon tietotaitoa, onnesta puhumattakaan. Vaikka hyönteisten kasvatus ei ole rakettitiedettä, niin pioneerityö on vaatinut kuitenkin omat kompastelunsa.
– Muistan hyvin, kun hain Porvoosta ensimmäisen oppimateriaalipaketin. Kotiin tultuani ajattelin, että nyt mennään Amerikan malliin ja tehdään homma kerralla isosti. Siitä ne vastoinkäymiset sitten alkoivatkin, sillä kysymyksiä ilman vastauksia oli todella paljon, Panu muistelee naureskellen.
Alussa kompastuskivistä suurin oli saada pysymään Hollannista tulleet kotisirkat hengissä.
– Olimme isojen kysymysten äärellä. Mitä näille tehdään ja mitä nämä syövät? Lähdimme liikkeelle ihan alkeista, Panu muistelee hymyillen.
Siinä vaiheessa kun Panu sai pysymään sirkkansa elossa, oli yksi suurimmista rajapyykeistä ohitettu ja työ kasvattajana saattoi alkaa.
– Vajaat kaksi vuotta meni tahkotessa, välillä ihmetellen ja välillä onnistumisista iloiten. Kantapään kautta saadut kokemukset ovat osoittautuneet kuitenkin arvokkaiksi, sillä tämän lajin tieto on vielä vähäistä.
Hyönteiskasvattajan opas tulossa
Hyönteisfarmarina Panu on edelläkävijä ja pystyy jatkossa jakamaan neuvoja myös oleville ja tuleville ammattitovereilleen. Ollikkala on työstämässä myös yhdessä Finsect Oy:n kanssa hyönteiskasvattajan käyttäjäopasta.
– Tärkeitä asioita on paljon, mutta kärkeen nostaisin kuitenkin sirkkojen kasvuympäristön. Sen tulisi olla olosuhteiltaan mahdollisimman lähellä niiden luontaista elinympäristöä. Esimerkiksi meidän sirkkaamossa huoneen lämpötila hipoo lähes 30 astetta ja kosteusprosentti on noin 70.
Kotisirkkojen ruokintaan kannattaa Panun mukaan panostaa. Sirkkojen herkkua ovat erikoisrehu sekä tuorekurkku.
– Myös porkkanaa ja muita vihanneksia on kokeiltu. Tarvittavan nesteen sirkat saavat sen sijaan kurkusta. Kokeilin aikaisemmin myös avovettä, mutta koska sirkat eivät osaa uida, juomakuppi oli hetken päästä täynnä hukkuneita hyönteisiä.
Kotisirkka on kuitenkin hyvin pieniruokainen tuotantoeläin, sillä Panun mukaan tuhat kotisirkkaa kuluttaa kasvunsa aikana noin 150 grammaa rehua päivässä.
– Kokemuksesta voin sanoa, ettei hoitaminen ole ydinfysiikkaa. Tärkeintä on oikea asenne, toimiva yhteistyöverkosto, hyvä hygienia sekä taito käyttää grammavaakaa.
Myös hyvällä haju- ja näköaistilla on onnistumisen kannalta suuri merkitys.
– Jos laatikossa tuoksahtaa epämääräiselle, on saman tien siivottava. Sirkat eivät kestä esimerkiksi yhtään hometta. Suosittelen säännöllisesti silmäilemään myös laatikoiden yleistä ilmapiiriä, kuten sirkkojen liikkumista. Vikkelyys on paras merkki terveydestä, Panu tietää kertoa.
Kiertokulku luonnonmukainen
Panun sirkkaamossa on noin 100 000–200 000 sirkkaa. Elinkaari munasta täysikasvuiseksi kotisirkaksi kestää kokonaisuudessaan noin kuusi viikkoa. Munasta hyönteiseksi kotisirkka kehittyy viikossa.
Täysikasvuinen kotisirkka on pituudeltaan noin 2,5-senttinen ja painoa on kaksi grammaa. Tässä lajissa naaras on urosta isompi. Kuten kasvatus, myös lopetus tapahtuu Panun mukaan parhaalla mahdollisella tavalla.
– Täysikasvuinen eläinaines siirretään puhtaaseen laatikkoon ja laitetaan jääkaappiin. Täällä sirkat vaipuvat luonnolliseen horrostilaan, jonka jälkeen ne pakastetaan. Kiertokulku on hyvin luonnonmukainen, joten sirkat eivät tunne missään vaiheessa kipua eikä tuskaa.
Sirkkojen kuivattaminen tapahtuu Ollikkalan tilalla sähköuunissa. Käsittelytapoja on monenlaisia. Sirkat voidaan kuivattaa myös vihanneskuivurilla, marinoida ja maustaa kokonaisina syötäviksi. Myös jauhettu kotisirkka on nostanut suosiotaan. Panun kasvattamat kotisirkat ovat menneet elintarvikkeiksi.
– Ja nykyään myös omalle lautaselle. Kotisirkka on korvannut meidän perheessä monet makupalat. Nykyään sirkkoja popsitaan muun muassa sipsien asemasta ja friteerattuna ne soveltuvat erinomaisesti jopa mustikkarahkan päälle.
Panu ei ole hyönteisten syöjänä muutenkaan kokematon.
– Lähdin liikkeelle Pelkokerroin-tyylillä ja otin ensimmäisenä tuntumaa jauhomatoihin. Siitä oli luonteva siirtyä itsekasvattamiin sirkkoihin ja tässä sitä ollaan. Nyt maistuvat hyönteiset monessa muodossa ja mikä hienointa; nälkä kasvaa syödessä, Panu paljastaa hymyillen.
Pienet aloituskustannukset
Siirtyminen sioista sirkkoihin on ollut Ollikkalan mukaan kaikin puolin toimiva ratkaisu.
– En kadu, vaikka liikkeelle lähtö on ollut tiedon puutteen takia astetta haasteellisempaa. Puntarissa painavat kuitenkin suuremmat asiat. Esimerkiksi alkuun pääsee noin 1 500 eurolla, sillä investointikustannukset ovat kohtuullisen alhaiset. Meidän tilalla puhutaan kokonaisuudessaan noin 10 000 eurosta, jos otamme tyhjenevät sikatilat käyttöön.
Panu antaa toiminnan tukemisesta suuret kiitokset palveluyritys Finsect Oy:n perustajalle, kurikkalaiselle Lauri Jyllilälle. Finsect edustaa ja kehittää Suomen suurinta hyönteistuottajien yhteisöä, johon kuuluu 20 tuottajaa Suomessa.
Finsect myy tuotantoon tarvittavan osaamisen ja välineet sekä käsittelee ja myy tuotetun hyönteisraaka-aineen Suomen markkinoille. Tavoitteena yhtiöllä on luoda uusia työpaikkoja läpi ketjun ja kehittää tuotantotapoja.
– He ovat onnistuneet tavoitteissaan. Vaikka hyönteistalous ei syrjäytä lihantuotantoa, niin sirkat avaavat kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia myös kannattavuuden kanssa kipuileville maatalousyrittäjille.
Loviisaan puolestaan nousee Euroopan suurin kotisirkkoja kasvattava tehdas. Tehtaan perustaja Vesa-Matti Marjamäki sanoo tehtaan tuotantokapasiteetin olevan ensimmäisessä vaiheessa kymmeniä tonneja sirkkoja vuodessa.
– Laajennuksen jälkeen vuosituotanto nousee satoihin tonneihin. Olemme todella onnekkaita, että pääsemme mukaan vaiheessa, jolloin trendituote on vielä lähtötelineissään, Marjamäki iloitsee.
Loviisan hyönteistehtaasta tulee myös tekniikan suhteen alan edelläkävijä.
– Olemme automatisoineet muun muassa hyönteisten erottelun ennen niiden lopettamista. Lisäksi hyödynnämme teollisuusmittakaavan ratkaisuja myös ruokinnassa ja pakastuksessa.
Arvokasta herkkua
Euroopassa innokkaimpia hyönteisten syöjiä ovat belgialaiset ja hollantilaiset. Suomessa hyönteisruuan markkinointiin ja myyntiin erikoistuneen EntoCuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen sanoo suomalaisten olevan kuitenkin hyvin vastaanottavaisia uusille ruokatyypeille.
– Yrityksemme lipun alla olevat Samu-sirkkatuotteet, kuten pähkinät ja ravintolakäyttöön valmistetut paahdetut kotisirkat ovat saaneet hyvän vastaanoton, Karjalainen iloitsee.
Vielä tällä hetkellä hyönteisruoka on kuitenkin kohtalaisen arvokasta. Esimerkiksi vajaan 200 gramman sirkkagranolapussi maksaa lähes kymmenen euroa.
Karjalaisen mukaan hinta on suorassa yhteydessä tuotteen saatavuuteen. Ruoaksi kelpaavien hyönteisten tuotanto on vielä tällä hetkellä kausiluontoista ja monelta osin käsityötä.
– Yrityksemme ratkaisuilla tuotannosta pyritään tekemään kuitenkin tasaista ja tehokasta. Alan yleinen haaste on myös manuaalisen työn vähentäminen ja tilalle löydettävien automaatioratkaisujen kehittäminen. Kun nämä saadaan kohdalleen, niin eiköhän se hintakin tule alaspäin.
Yrittäjät paljon vartijana
Toistaiseksi elintarvikkeena saa myydä, markkinoida ja tarjoilla vain sellaisia hyönteislajeja, jotka ovat olleet markkinoilla EU:n alueella ennen 1.1.2018. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Riina Keski-Saaren mukaan elintarvikkeiksi käytettävien hyönteisten tulee olla kasvatettuja ja kokonaisia.
– Käytännössä niistä ei saa poistaa mitään osia tai erottaa esimerkiksi proteiini- tai rasvajakeita. Lisäksi elintarvikkeina käytettävät hyönteiset tulee jossakin vaiheessa valmistusta myös kuumentaa.
Ylitarkastaja Keski-Saaren mukaan hyönteisten kasvatus ja niiden valmistus kuuluu kunnallisen elintarvikevalvonnan piiriin.
– Vastuu toiminnasta ja elintarvikkeiden turvallisuudesta on kuitenkin itse yrittäjällä. He ovat paljon vartijana, sillä esimerkiksi hyönteisiin liittyvistä tauti- ja elintarviketurvallisuusriskeistä tiedetään vielä toistaiseksi melko vähän.
Ylitarkastaja Keski-Saari muistuttaakin, että hyönteisalan yrittäjät ovat elintarvikelain mukaisesti vastuussa tuotteidensa turvallisuudesta sekä niistä annettujen tietojen oikeellisuudesta. Katkaravuille allerginen henkilö voi esimerkiksi saada allergisen reaktion myös hyönteisistä.
– Evira on julkaissut hyönteisten kasvattajille ja hyönteiselintarvikkeita valmistaville yrityksille tarkoitetun ohjeen Hyönteiset elintarvikkeena, johon on koottu hyönteistuotantoa koskevia vaatimuksia sekä ohjeita aloittelevalle yrittäjälle. Yrittäjän kannattaa ennen toiminnan aloittamista ottaa yhteyttä myös oman kuntansa elintarvikevalvontaan, Eviran ylitarkastaja ohjeistaa.
Kotikeittiön proteiinipommi
Hyönteiskokki Topi Kaireniuksen mukaan hyönteiset ovat eettinen, ekologinen ja ravintorikas raaka-aine. Ne eivät kuitenkaan kuulu vegaanin ruokavalioon.
– Hyönteiset sisältävät paljon proteiinia, runsaasti kalsiumia, hyviä rasvoja sekä B12-vitamiinia.
Hyönteiskokkina tunnettu Kairenius uskoo, että hyönteisravinto sopii hyvin suomalaisiin ruokapöytiin. Hyönteiset ovat hyvin monikäyttöisiä.
– Niitä voidaan paistaa, keittää, murskata tai käyttää vaikka jauheena leivonnassa. Vielä toistaiseksi hyönteisten syönti on kallista, sillä esimerkiksi kuivattujen sirkkojen kilohinta on noin 60 euroa. Kyseessä on kuitenkin ruokatrendi ja hyvin nouseva sellainen.
Suomessa esiintyy noin 22 000 hyönteislajia. Ihmisravinnoksi yleisesti käytettyjä hyönteislajeja tunnetaan noin 2 000. Sirkkoja sisältäviä tuotteita saa hyönteiskokin mukaan nyt myös kaupoista.
– Leipää, mysliä, patukoita ja suklaata. Tiedon lisääntyessä myös valikoima kasvaa, joten tämä on kuitenkin hyvä alku.
Lue myös: Hyönteiset ovat saapuneet ruokakauppojen hyllyille – maistuisiko sinulle Sirkanpolttajan spagetti?
Kommentoi Facebookissa