KORUKIVET Lapin kullalla on jo tarunhohtoinen maine, mutta harva tietää, että Suomessa on myös enemmän korukiviesiintymiä kuin muualla Pohjoismaissa. Uusia jalokivilöytöjä ovat muun muassa rubiinit, safiirit ja smaragdit. Kirkkaimpana tähtenä ovat Kaavin Lahtojoen kimberliitin timanttikiteet.
Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n julkaisu Suomen korukivet esittelee kaikki maastamme löydetyt korukiviesiintymät. Korukivi on mineraali, joka hiottuna ja kiillotettuna on riittävän kaunis ja kestävä koruihin. Jalokivi on puolestaan puhekielessä sellainen korukivi, jolla on korkea kaupallinen arvo.
Vähemmän arvokkaita kutsuttiin ennen puolijalokiviksi, mutta sanan on nykyisin korvannut paremmin ymmärrettävä korukivi. Varsinaiset jalokivet ovat Suomessa harvinaisia. Ne ovat kuitenkin erittäin haluttuja ja kiehtovat ihmisten mieltä – eikä vähiten arvon takia.
Kilo briljanttihiottuja karaatin painoisia timantteja maksaisi noin 35 miljoonaa euroa. Kullan kilohinta on vastaavasti ”vain” hieman yli 35 000 euroa. Timantteja tuodaan vuosittain Suomeen hiottuina kymmenien miljoonien eurojen edestä.
Kivilajit sopivat koruihin
Tuotannon sijainti Suomessa – louhinnasta ja hionnasta aina itse korunvalmistukseen – lisää kotimaisten jalo- ja korukivikorujen arvoa ja tuo niihin omaleimaisuutta. Korkein kotimaisuusaste on Lapin kultahipuista ja kotimaisista korukivistä tehdyissä koruissa, sillä niissä myös koruhippujen kulta on suomalaista.
Suomessa korukivet ovat usein kivilajeja eivätkä mineraaleja, kuten monissa muissa maissa. Suomen ikivanha peruskallio koostuu kovista kivilajityypeistä, joista löytyy monia koruteollisuuden käyttöön soveltuvia muunnoksia.
Tummista syväkivilajeista tärkein on esimerkiksi Ylämaalla esiintyvä spektroliittikivi, mutta myös tavallista mustaa diabaasia on hiottu korukäyttöön. Graniittisista kivilajeista käyttökelpoinen on jopa kauniin punainen, paremmin kuitenkin rakennuskivenä tunnettu Vehmaan graniitti.
Tunnetuimpia niin sanottuja metamorfisia korukivilajeja ovat fuksiittikvartsiitti sekä jaspiskvartsiitti Kittilän jaspis, kromimarmori Lappia Green, Simpsiön sinikvartsiitti ja metatuffiitti Lapin lumo. Oman erikoisuutensa muodostaa Lappajärven shokkimetamorfinen kivilaji kärnäiitti. Se on syntynyt meteoriitin törmäyksen seurauksena.
Sata esiintymää Suomessa
Tunnettuja korukiviesiintymiä on Suomessa noin sata, joista pariakymmentä on hyödynnetty enemmän. Vasta viime vuosikymmeninä löydetyistä esiintymistä on tavattu jopa jalokiviluokan kiteitä.
Suomesta on löydetty monia arvokkaita korumateriaaleja kuten timantti, rubiini, safiiri, smaragdi, jaloberylli, kordieriitti, jalotopaasi, jade, nuummiitti ja koruihin suoraan sopivia kultahippuja. Jo pitkään hyödynnettyjä korukiviä ovat puolestaan spektroliitti, berylli, topaasi, granaatti, savukvartsi, ametisti ja ruusukvartsi.
Entä löytyykö Suomesta todellakin timantteja? Niitä on todettu paristakymmenestä kimberliittiesiintymästä. Ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat tutkineet erityisesti Kaavin Lahtojoen kimberliitin timanttipotentiaalia jo parikymmentä vuotta, tavoitteenaan yhtiöillä on ollut timanttikaivoksen perustaminen.
Jalo- ja korukivikaivoksia toimii Suomessa tällä hetkellä neljä – Ylämaan spektroliittilouhokset, Lampivaaran ja Yli-Luoston ametistikaivokset sekä Luumäen jaloberyllikaivos. Molemmat Lapin ametistikaivokset toimivat kaivostoiminnan ohessa myös turistikohteina.
Kansalaiset tekevät löydöt
Vain muutamat Suomessa todetut korukiviesiintymät ovat geologien löytämiä. Etsintä geologisilla menetelmillä on kallista, ainakin verrattuna mahdollisesti löytyvien esiintymien arvoon verrattuna. Siksi korukivien etsintä ja hyödyntäminen ovat timantteja lukuun ottamatta pysyneet kiviharrastajilla.
Tulokset ovat olleet kuitenkin hyviä. Luumäen jaloberyllit, Lampivaaran ametistit, Helsingin nuummiitti ja Orimattilan hohtokordieriitti osoittavat, että Suomesta todellakin voidaan tehdä merkittäviä korukivilöytöjä.
Ensimmäiset tunnistetut Lapin safiirit, rubiinit, jalozirkonit ja smaragdit ovat vahvistaneet vain uskoa. Uusia lupaavia esiintymiä tehdään lähes vuosittain tie- ja rakennustyömailta, kun paikalliset kiviharrastajat ovat tutkineet louhittua kiviainesta.
Myös vanhoja ja uusia kaivoksia sekä louhoksia voidaan käyttää korukivien keräämiseen, kun varsinainen louhintatyö on loppunut. Outokummun jo lopetetun Mökkivaaran vanhan kaivoksen pintaosia louhitaan säännöllisesti turisteille korukivien keräämistä varten. Samoin Kaatialan, Haapaluoman ja Eräjärven vanhat pegmatiittilouhokset ovat nykyään turistikäytössä.
Korukivien tuotanto tapahtuu Suomessa paljolti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Louhintatyömailta kerätään korukivet talteen, muuten ne päätyisivät murskeeksi tienpohjiin.
Mistä saa kerätä kiviä?
Vuoden 2011 kaivoslain perusteella jokainen voi ottaa maankamarasta pieniä näytteitä myös mahdollisia jalokiviä etsiessään. Jokamiehenoikeudet sallivat myös vähäisen kivien keräämisen toisten mailta. Näytteiden ottoa rajoittavat kuitenkin monet määräykset.
Laissa määritetään, että kivien kerääminen ei saa aiheuttaa ”vähäistä suurempaa vahinkoa” luonnolle tai maanomistajalle. Yksittäisiä kivinäytteitä saa ottaa kalliosta ja maaperästä, mutta selvästi näkyvää jälkeä ei saa jäädä. Toisaalta jokamiehenoikeuksissa ei oteta kantaa toiminnan kaupallisuuteen.
Lain tulkitseminen on varsin hankalaa. Geologian tutkimuskeskus suositteleekin, että hiemankin tulkinnanvaraisissa tapauksissa otettaisiin ensimmäiseksi yhteyttä maanomistajaan. Varsinkin suurempien ryhmien ohjaaminen toisen maalle kivien keräilytarkoituksissa on sellainen asia.
Moni saattaa kuvitella, että geologi pystyy tunnistamaan silmämääräisesti kiviä, mineraaleja ja kivilajeja, yhtä luotettavasti kuin joku toinen spesialisti vaikkapa lintuja ja kasveja. Maailmassa on noin 5 000 erilaista mineraalia, joista Suomessa on tavattu suunnilleen 700. Kivilajeja puolestaan on satoja mahdollisia, joten kaikkien tunnistaminen vain silmin on mahdotonta.
Näyte tutkitaan ilmaiseksi
Kansannäyte on kiviharrastajan geologille tai muulle asiantuntijalle toimittama kivi-, mineraali- tai maaperänäyte. Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoimistossa Kuopiossa vastaanotetaan vuosittain tuhansia näytteitä eri puolilta Suomea.
Kansannäytetoiminta on GTK:n maksuton palvelu, jossa kansalaisten kansannäytetoimistoon lähettämät kivinäytteet tutkitaan ja tutkimustulokset toimitetaan löytäjälle. Kuka tahansa voi lähettää kansannäytetoimistoon korukivinäytteen tunnistettavaksi ja arvioitavaksi.
Jos löydöksellä on merkitystä tai ne ovat hyödynnettävissä, löytäjä voi saada kansannäytepalkinnon. Viime vuosien aikana sellaisia onkin myönnetty merkittävistä uusista löydöistä, joita ovat olleet esimerkiksi Laitilan rapakivigraniittialueen korukivet, Nurmijärven Ilvesvuoren kuukivi ja Talvivaaran kaivoksen hyötykivilouhoksen thuliittikivi.
Kommentoi Facebookissa