SOTE Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tänään hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä mietintöluonnokset sote- ja maakuntauudistuksesta, valinnanvapauslaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista koskevasta laista.
Valiokuntatyön aikana tunteetkin ovat olleet pinnassa. Keskustalaiset kansanedustajat ovat syyttäneet valiokunnan puheenjohtajaa, SDP:n Krista Kiurua viivyttelystä, oppositiopuolueet kritisoivat taas hallitustahoja huonosta valmistelusta ja painostuksesta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt asiaa tiiviisti huhtikuusta alkaen, eikä valiokunta ole hyväksynyt mietintöluonnoksia yksimielisesti. Oppositio pitää edelleen lopputulosta huonona, mutta mietintö on nyt saatu aikaan.
Hallituksen esitysten peruslähtökohdat säilyisivät mietinnön mukaan ennallaan, mutta valiokunta ehdottaa lukuisia muutoksia useisiin pykäliin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset esityksistä saatetaan yhtäaikaisesti perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.
Sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa mietintöluonnoksista, sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa vielä uudistuksen käsittelyä. Mietinnöt valmistuvat sosiaali- ja terveysvaliokunnan toisen käsittelyn jälkeen.
Riittävä sote-rahoitus turvattava
Maakuntien rahoituksessa säilytettäisiin kustannusten kasvua rajoittavat säännökset, mutta maakunnan oikeutta saada valtiolta lisärahoitusta vahvistetaan. Maakuntien tehtävien rahoitus perustuu pääsääntöisesti valtion rahoitukseen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa ensinnäkin, että valtion olisi korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa tai laajalle väestölle – vähintään kahdeksan maakuntaa tai yli 40 prosenttia väestöstä – riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi yksittäisellä maakunnalla on oikeus saada lisärahoitusta silloin, jos rahoituksen taso vaarantaisi kyseisessä maakunnassa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Valinnanvapauslakiehdotuksen sääntelyn johdosta järjestämislakia muutettaisiin siten, että maakunnalla voi olla sote-liikelaitoksen lisäksi yksi tai useampia liikelaitoksia asiakkaan valinnanvapauslaissa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyskeskusta sekä suun hoidon yksikköä varten.
Maakunnan on osaltaan tuettava sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua, luovuttamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön ja maakunnan harkinnan mukaan myös myöntämällä avustuksia järjestöille.
Valinnanvapauslakia muutettava
Valinnanvapauslain mukainen asiakassuunnitelma ehdotetaan laadittavaksi vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville ja se sisältää yhteenvedon muista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmista, joiden sääntelyä ei tässä yhteydessä muuteta.
Asiakassuunnitelma ei loisi asiakkaalle juridista oikeutta palveluihin eikä se olisi valituskelpoinen hallintopäätös. Asiakassuunnitelma ei myöskään olisi palveluntuottajaa juridisesti velvoittava päätös, vaan suunnitelma, joka toimisi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin sekä palvelujen suunnittelun ja yhteensovittamisen työkaluna.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta useita täsmennyksiä henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskeviin säännöksiin valinnanvapauslaissa. Nämä säännökset liittyvät muun muassa asiakassuunnitelman käsittelyyn sekä suoran valinnan palveluntuottajille maksettavan kiinteän korvauksen suuruuden määrittämiseen, niin sanottuun profilointiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut useita asiantuntijoita siitä, missä määrin ehdotettu järjestelmä on luonteeltaan taloudellinen ja tulisiko siitä mahdollisesti tehdä ennakkoilmoitus eli notifikaatio EU:n komissiolle. Valiokunta yhtyy ministeriöiden arvioon ja katsoo, ettei notifikaatiota tarvita.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä muut tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapauden toimeenpanoa ehdotetaan vaiheistettavaksi ja siihen varataan aikaa siten, että sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa maakunnissa 1.1.2023. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.
Valiokunta on päättänyt julkistaa mietintöluonnokset. Mietintöluonnosten julkisuus ei näissä olosuhteissa aiheuta valiokunnan päätöksenteolle sellaista haittaa, jonka vuoksi niitä ei voisi julkistaa.
- Mietintöluonnokset voit lukea klikkaamalla tästä
Lue myös: Asiakas- ja potilaslaki ei ehdi eduskuntaan – tälläkään hallituskaudella
Kommentoi Facebookissa