Sote-uudistuksella uusia ongelmia edessä – palveluiden yhtiöittäminen perustuslain vastaista?

SOTE Hallituksen ajama sote-uudistus kohtaa päivä päivältä uusia vastoinkäymisiä. Aikataulua on jo nyt muutettu ja porrastettu erilaisilla siirtymäajoilla ja poikkeusluvilla niin, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Viimeksi sote-uudistusta kritisoivat suuret kaupungit lopputulokseltaan sekavaksi. Päivän Lehden artikkelin löydät tästä.

Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, jolloin maakunnat alkavat järjestää julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut – eri maakunnissa eri tahtiin. Valinnanvapaus laajenisi joissain maakunnissa jo vuosien 2017–2018 aikana pilottihankkeena. Täysimääräisesti valinnanvapauden pitäisi olla käytössä kaikissa maakunnissa viimeistään 1.1.2023.

Tiukan aikataulun johdosta lakiesityksiä yritettiin saada eduskuntakäsittelyyn ensin ennen kesälomia, sitten eduskunta oli varautunut istuntoihin juhannuksen jälkeen, mutta loppujen lopuksi käsittelyt oli siirrettävä syksyksi. Päivän Lehti kirjoitti asiasta tässä.

Perustuslakivaliokunta aikoo kuitenkin saada oman mietintönsä valmiiksi juhannuksen jälkeisellä viikolla. Perustuslakivaliokuntaa johtaa vasemmistoliiton Annika Lapintie, valiokunnan viimeinen kokous on 30. päivä kesäkuuta.

Perustuslakivaliokunta vastustaa

Pääministeri Juha Sipilä paljasti jo Ylen Radio Suomessa, että sote-uudistukseen liittyvä palveluiden yhtiöittäminen ei olisi saamassa perustuslakivaliokunnan hyväksymistä.

– Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä yhtiöittäminen on yksi kysymys, joka on noussut ehkä hieman yllättäen esiin. He ovat päätymässä toisen tyyppiseen ratkaisuun kuin ne asiantuntijat, joita hallitus on prosessin aikana kuullut, Sipilä totesi.

Valiokunta on kuullut asiantuntijoina muun muassa professoreita Mikael Hidén, Raija Huhtanen, Juha Lavapuro, Olli Mäenpää, Tuomas Ojanen ja Kaarlo Tuori sekä sotesta vastaavaa alivaltiosihteeriä, oikeuskansleriksi siirtyvää Tuomas Pöystiä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Annika Lapintie korostaa Ylelle, että sotessa on yhä monta ongelmakohtaa perustuslain kannalta.

– Itse nostan ensimmäisenä esiin perustuslain pykälän 19 eli sen, että julkisen vallan on turvattava kaikille tasavertaisesti terveys- ja sosiaalipalvelut. Kohteleeko sote-uudistus ja esimerkiksi yhtiöittäminen kaikkia tasavertaisesti? Lapintie aprikoi.

Toinen ongelmakohta yhtiöittämisessä liittyy virkavastuuseen esimerkiksi lastensuojelussa tai mielenterveysasioissa. Perustuslain 124. pykälän mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa lain nojalla muulle kuin viranomaiselle vain, jos se ei vaaranna perusoikeuksia tai oikeusturvaa, ”merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle”.

Karsitaanko laki, siirtyvätkö vaalit?

Iltalehden tietojen mukaan professori Mikael Hidén on todennut perustuslakivaliokunnalle, että järjestelmän tulisi toimia täydellisesti kaikkien Suomessa asuvien osalta yhtäaikaisesti. Professori Juha Lavapuro sanoo soten vain heikentävän entisestään heikossa asemassa olevien tilannetta, Raija Huhtasen mukaan esitys ei paranna yhdenvertaisuutta vaan pääsääntöisesti heikentää sitä.

Suuri ongelma on myös terveyskeskusten pakkoyhtiöittäminen, jota EU-oikeus ei Tuomas Ojasen mukaan edellytä. Tämä olisi useiden professoreiden mukaan peruuttamaton siirtyminen pois pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Professori Kaarlo Tuori on Iltalehden mukaan ehdottanut valiokunnalle, että nopea ratkaisu saataisiin niin, että ensin perustettaisiin maakuntahallinnot, ja vasta myöhemmin tehtäisiin sote-uudistus.

Kyseessä olisi kova isku Petteri Orpon johtamalle kokoomukselle, jolle uudistuksessa tärkeintä on nimenomaan niin sanottu valinnanvapauslaki, kun keskusta puolestaan ajaa maakuntamallia. Kokoomus halusikin nostaa viime metreillä juristin, kokeneen kansanedustajan Ben Zyskowiczin perustuslakivaliokunnan varajäseneksi valvomaan puolueen etua.

Tynkälaki olisi kokoomukselle myös melkoinen arvovaltatappio tulevien maakuntavaalien suhteen. Hallituskriisien ja lakiesitysten ongelmien jälkeen uumoillaan maakuntavaalien jopa siirtyvän tammikuusta – presidentinvaalien yhteydestä – vuoden 2018 keväälle.