TERVEYS Elinajanodotteeseen vaikuttavat perinteisten elintapoihin liittyvien riskitekijöiden lisäksi elämänlaatuun liittyvät tekijät, kuten voimakas stressi. Tulokset selviävät tutkimuksesta, jossa THL:n tutkijat laskivat lukuisten elintapa- ja muiden riskitekijöiden vaikutuksia miesten ja naisten elinajanodotteeseen.
Kolmekymmenvuotiailla miehillä elinajanodotetta pienentävät eniten tupakointi ja diabetes. Tupakointi pienentää elinajanodotetta 6,6 vuotta ja diabetes 6,5 vuotta, voimakas stressi 2,8 vuotta.
Samoin miesten elinajanodotetta pienensi merkittävästi myös liikunnan puute: lyhennys 2,4 vuotta. Sen sijaan elinajanodotetta pidensivät esimerkiksi runsas hedelmien ja kasvisten kulutus: hedelmien syönti 1,4 vuotta ja kasvisten syönti 0,9 vuotta.
Naisilla elinajanodotteeseen vaikuttivat samat tekijät kuin miehillä. Kolmekymppisillä naisilla esimerkiksi tupakointi lyhensi elinajanodotetta 5,5 vuotta, diabetes 5,3 vuotta ja voimakas stressi 2,3 vuotta.
– Tutkimuksessa oli kiinnostavaa 30-vuotiaan miehen ja naisen elinajanodotteiden ero, joka oli vain 1,6 vuotta samoilla riskitekijöiden arvoilla. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan sukupuolten välinen ero kaikilla 30-vuotiailla on ollut yli 5 vuotta, mikä kuvaa sitä, että elintavat ovat naisilla terveellisempiä kuin miehillä, kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
Myös vanhemmilla henkilöillä vaikutukset elinajanodotteeseen olivat samansuuntaisia, mutta pienempiä kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Joissakin elämänlaatuun liittyvissä tekijöissä kultainen keskitie oli vaikutuksiltaan myönteisin. Koettu stressi pidensi elinajanodotetta, jos stressin koettiin olevan samaa luokkaa kuin ihmisillä yleensä. Tätä runsaampi tai vähäisempi stressi puolestaan lyhensi elinajanodotetta.
Tutkijat laskivat elinajanodotteet muuttamalla yhden riskitekijän arvoa kerrallaan ja pitämällä muiden tekijöiden arvot vakiona. Ainoastaan painoindeksin, verenpaineen ja kolesterolitason kohdalla toimittiin niin, että ne saivat muuttua, kun elintapoihin liittyviä arvoja muutettiin.
– Aiemmin elinajanodotteita on arvioitu yleensä vain muutamien sosiodemografisten taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaisissa ryhmissä. Tässä tutkimuksessa halusimme arvioida monien erilaisten tekijöiden vaikutusta elinajanodotteeseen, jotta voimme verrata niiden merkitystä, kertoo tutkimuspäällikkö Tommi Härkänen.
Tutkimuksessa koulutusryhmien väliset erot elinajanodotteissa olivat melko pieniä, silloin kun muut riskitekijöiden arvot olivat samat. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu suuria eroja elinajanodotteissa koulutusryhmien välillä.
Kuolleisuutta lisäävät elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta ovat yleisimpiä niissä väestöryhmissä, joiden sosiaalinen asema on heikoin. Koko väestön elinajanodotetta voitaisiin merkittävästi parantaa vaikuttamalla erityisesti miesten ja vähemmän koulutettujen elintapoihin.
Tutkimus perustui FINRISKI 1987–2007 -tutkimuksissa 25–74-vuotiailta miehiltä ja naisilta kerättyihin kysely- ja mittaustietoihin. Kuolleisuutta seurattiin vuoteen 2014 asti. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kustannus Oy Duodecim ja Suomen Akatemia.
Kommentoi Facebookissa