JALKAPALLO Veikkausliiga selvisi kunnialla kaoottisesta urheiluvuodesta 2020. Suunnitellun 27 kierroksen sijaan saatiin kaudesta pelattua vain 22 kierrosta, mutta mestaruus saatiin ratkaistua.
Kauden piti alkaa huhtikuun alussa. Maaliskuussa Suomi meni koronapandemian takia lähes kiinni ja hetken aikaa näytti jopa siltä, että kausi peruttaisiin kokonaan.
Kesäkuussa valtiovalta ilmoitti, että urheilutapahtumiin voisi päästää 500 katsojaa katsomolohkoa kohden. Tämä päätös käytännössä pelasti Veikkausliigan kauden, joka aloitettiin heinäkuussa ja vietiin läpi neljässä kuukaudessa.
Kesän ja alkusyksyn peleissä katsojia oli olosuhteisiin nähden yllättävänkin paljon. Liveurheilua oli suljetun kevään jälkeen selvästi kaivattu.
Syksyllä koronatilanne paheni. Otteluita jouduttiin siirtämään, mutta runkosarja saatiin sentään pelattua.
Mestaruustaisto sai töksähtävän päätöksen. Päätöstä loppusarjojen perumisesta jahkailtiin turhan kauan. Kun päätös viimein saatiin aikaiseksi, varmisti se samalla HJK:n mestaruuden.
Urheilullisesti HJK oli paras. Siitä ei ollut epäilystä. Mutta urheiluviihteen ja fanien kannalta päätös kauden päättämisestä runkosarjaan tuli liian myöhään. Maksava katsoja ei saanut jännittää odottamaansa urheilullista ratkaisua katsomossa.
Poikkeusolojen valossa kauden läpiviennistä voi antaa Veikkausliigalle kuitenkin antaa hyvän arvosanan. Rajoitusten valossa ottelutapahtumien järjestelyt onnistuivat hyvin, eikä koronalinkoja ei katsomoissa todettu.
Juttuvinkki: Olympiastadionin peruskorjaus on karu esimerkki suomalaisesta ongelmasta
Veikkausliigan urheilullista tasoa kritisoidaan perustellusti. Vertauksia voidaan tehdä seurojen pelaajabudjeteista, jotka ovat murto-osia Euroopan keskitason sarjojen budjeteista. Muutaman pelaajan suusta on kuultu arvioita, että Espanjan kolmostasollakin pelaajien taitotaso olisi Veikkausliigan pelaajien taitotasoa korkeammalla.
Jos mittarina käytetään europelejä, ei kansainvälinen taso Veikkausliigassa juurikaan noussut. Viime vuoden Suomen mestari Kuopion Palloseura tipahti Mestareiden liigan karsinnoissa ensimmäisellä kierroksella hävittyään Norjassa Moldelle surkeasti 0-5.
Eurooppa-liigan karsinnassa Honka, Ilves ja FC Inter tipahtivat heti ensimmäisellä karsintakierroksella. KuPS pääsi pelaamaan Eurooppa-liigan karsintaa toiselta karsintakierrokselta alkaen ja voitti sekä Slovan Bratislavan että Süduvan, mikä oli tietenkin iloinen yllätys, mutta neljän ottelun europelikokonaisuus oli KuPSilta epätasainen, mikä kertoo osaltaan, ettei joukkueen rutiinitaso riitä eurotasolla tarpeeksi korkealle.
Karsinnan play-off-kierroksella romanialainen CFR Cluj otti KuPSista kuitenkin selkeän voiton maalein 3-1. Tuossa ottelussa KuPSilla ei ollut mitään jakoa ja samalla nähtiin konkreettinen osoitus siitä, millainen tasoero on Euroopan keskitason sarjan huippujoukkueen ja Veikkausliigan huippujoukkueen välillä.
Veikkausliiga ei ole viime vuosina kyennyt kuromaan Euroopan keskisarjojen eroa umpeen. Rahaa seuroilla ei ole ollut käytössään paljoa enempää kuin 2010-luvun alkupuolella. Seurapomo Aki Riihilanden puheet HJK:n noususta pohjoismaiseksi huippuseuraksi ovat toistaiseksi olleet haihattelun asteella.
Nyt ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten. Koronakriisi moukaroi Suomen pääsarjaseurojen taloutta kovalla kädellä. Tällä hetkellä ei puhuta toiminnan kehittämisestä, vaan toiminnan pelastamisesta.
On mahdotonta nähdä, että HJK tai jokin toinen suomalaisseura voisi 2020-luvun alkupuolella nousta pohjoismaiseksi huippuseuraksi. Tätä ei voi pitää realistisena, ellei joku ökyrikas taho sijoita suomalaisseuraan jättisummia.
Nyt jännitetään kauden 2021 kohtaloa. Jos kausi pystyttäisiin pelaamaan alusta saakka ilman koronarajoituksia, voisi jälleenrakennus alkaa. Seurojen talouden elpyminen koronaa edeltäneelle tasolle kestänee kuitenkin useamman vuoden.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Veikkausliiga päättyi – Turkuun hopea ja karsintapeikko
Kommentoi Facebookissa