SUOMI 100 Suomi oli itsenäistynyt vain hieman yli kuukautta aikaisemmin, kun nuoressa tasavallassamme suunniteltiin jo vallankumousta. Punakaartit sekä työväen järjestyskaartit yhdistyivät Suomen Punaiseksi kaartiksi ja joukot määrättiin liikekannalle. Helsingin Siltasaaressa sijaitsevan työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty.
Vuorokauden kuluttua Etelä-Pohjanmaalla alkoivat suojeluskunnat riisua venäläisiä varuskuntia aseista kenraali Mannerheimin käskystä 28.1.1918. Kansalaissota syttyi, kutsuttiin sitä sitten sisällissodaksi, veljessodaksi, punakapinaksi tai vapaussodaksi.
Sodan ratkaisevin käännekohta oli Tampereen taistelu, punaista kaupunkia piirittivät Mannerheimin valkoiset joukot. Turun ratsukomppaniaa johtanut Tampereen itäisen rintaman päällikkö Verner Lehtimäki nousi kaupungin koko puolustustaistelun johtajaksi Hugo Salmelan kuoltua vain kaksi kuukautta sodan alkamisesta.
Karjapaimenesta legioonaan
Punaisten päämajassa oli maalari Kustaa Salminen leikkinyt käsikranaateilla, jolloin yhdestä irtosi sokka. Hätääntynyt Salminen heitti kranaatin takaisin laatikkoon ja räjähdys tappoi myös Salmelan. Näin Verner Lehtimäki muistelee valintaansa:
”Onneksi olkoon toveri Lehtimäki, olemme juuri valinneet sinut Tampereen puolustuksen johtajaksi! Onnittelujen asemesta heidän olisi parempi kysyä, millaisista kukista pidin. Osaisivat sitten tuoda haudalleni oikeanlaiset kukat.”
Verner Lehtimäki oli kansainvälinen mies, hän oli ennen sotaa ehtinyt toimia cowboyna New Mexicossa, laivapoikana Mississipillä ja Pietarissa autoliikkeen palveluksessa. Saarretusta Tampereesta hän pakeni ennen kaupungin antautumista Näsijärven jäätä pitkin miesjoukon kanssa huhtikuussa 1918.
Venäjälle paenneista punaisista osa matkasi pohjoiseen ja liittyi niin sanottuun Muurmannin legioonaan, brittien tukemaan erikoiseen sotilasosastoon. Niin myös Verner Lehtimäki, kunnes hän 1920-luvulla kouluttautui puna-armeijan lentäjäksi ja osallistui muun muassa Kronstadtin kapinan kukistamiseen.
Vuonna 1923 Verner Lehtimäki muutti Kiinaan, ja toimi siellä todennäköisesti vakoilijana. Seuraavana vuonna hän jatkoi matkaa vaimonsa ja veljensä Jalmarin kanssa Yhdysvaltoihin.
Kohtalona Stalinin vainot
Yhdysvalloissa Lehtimäki opiskeli lentokoneinsinööriksi ja toimi erilaisissa ilmailualan tehtävissä eri puolilla maata kuten San Franciscossa, Chicagossa sekä New Yorkissa. Vuonna 1932 hän palasi Yhdysvalloista takaisin Neuvostoliittoon mukanaan 22 lentokoneen osat ja kokoonpanolinja.
Poikkeuksellisen elämäntarinan omaavan punapäällikön harteille onkin aseteltu myös suurvakoilijan viittaa, miehen liikkuessa tottuneesti kansainvälisissä ilmailuteollisuuden piireissä maasta toiseen.
Verner Lehtimäki sai Neuvostoliiton kansalaisuuden vuonna 1936 ja työskenteli hyvässä asemassa, hän sai soittaa säännöllisesti myös isälleen Villelle Suomeen. Viimeisen puhelunsa lopuksi Verner oli kuitenkin todennut, ettei ehkä jatkossa pystyisi enää soittamaan.
Kiitoksena palveluksistaan uudelle isänmaalleen Verner Lehtimäki vangittiin Stalinin vainoissa vuoden 1938 tammikuussa ja teloitettiin huhtikuun 5. päivä.
Verner Lehtimäen puoliso, sveitsiläissyntyinen oopperalaulaja Lilly Leeman kuoli vuonna 1973 Leningradissa. Pariskunnan poika, puna-armeijassakin toisessa maailmansodassa palvellut Eino, kuoli vuonna 2000.
Verner Lehtimäki rehabilitoitiin Neuvostoliitossa vuonna 1957 eli hänen kunniansa palautettiin syyttömänä tuomittuna ja ammuttuna.
- Tekstin lähteenä teos Kimmo Lehtimäki: Punapäällikkö (Revontuli)
Lue myös: Tämä operaatio teki Lauri Törnistä legendan – ”Hän on yhä vihreiden barettien suurimpia sankareita”
Kommentoi Facebookissa