Suomalaiset liikkuvat vapaa-ajallaan yhä enemmän – terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia on silti paljon

Pojat harrastavat tyttöjä useammin vapaa-ajan liikuntaa suosituksen mukaisesti.

Pojat harrastavat tyttöjä useammin vapaa-ajan liikuntaa suosituksen mukaisesti. (Kuva Fotolia)

Fyysinen aktiivisuus on vähäisintä vanhemmilla ikäluokilla ja matalasti koulutetuilla.

TERVEYS Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on yleistynyt sekä aikuisilla että peruskoulu- ja lukioikäisillä nuorilla. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, Suomessa voidaan saavuttaa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettama tavoite, jonka mukaan riittämättömästi liikkuvien osuus väestössä vähentyy 10 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2017 noin joka kolmas 25–64-vuotias mies ja nainen raportoivat harrastavansa vapaa-ajalla vähintään kohtuukuormittavaa liikuntaa vähintään kolme tuntia viikossa. Kun huomioidaan myös muu fyysinen aktiivisuus, miehistä ja naisista reilu puolet saavuttaa suositellun määrän liikuntaa viikossa.

Peruskoulussa ja lukiossa sekä ammattioppilaitoksissa pojat harrastavat tyttöjä useammin vapaa-ajan liikuntaa suosituksen mukaisesti eli vähintään 7 tuntia viikossa. Nuorilla liikunnan harrastaminen on kehittynyt myönteisesti vuoden 2013 jälkeen ja riittämättömästi liikkuvien osuus on pienentynyt.

Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien määrä on silti edelleen suuri. Noin 70 prosenttia aikuisista harrastaa vain kevyttä liikuntaa tai ei harrasta lainkaan liikuntaa vapaa-ajalla ja noin 40 prosenttia jää kokonaisaktiivisuudessa alle suositellun määrän.

– Suomi on kansainvälisessä vertailussa fyysisesti aktiivista ja liikunnallista kansaa, mutta edelleen vaikeutena on tavoittaa ne väestöryhmät, joissa fyysinen aktiivisuus on vähäisintä, kuten vanhemmat ikäluokat tai matalasti koulutetut. Nuorten fyysistä aktiivisuutta tulee edistää, sillä verrattuna aikuisiin, nuorissa riittävästi liikkuvia on tällä hetkellä vähemmän, kertoo THL:n tutkija Heini Wennman.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi kansainvälisen kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman vuonna 2013. Ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiikkaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia. Tavoitteet koskevat kansantautikuolleisuutta, alkoholia, liikuntaa, tupakointia, verenpainetta, kolesterolia, diabetesta ja lihavuutta, toimintakykyä sekä mielenterveyttä.

Tavoitteiden toteutumista seurataan 25 indikaattorilla. THL raportoi WHO:n tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomessa ja julkaisee väliarviot tavoitteiden toteutumisesta.

Lue myös: Liikuntaharrastus lapsena suojaa mielenterveysoireilta aikuisena – nuuskaaminen ja alkoholinkäyttö silti yleistä

Kommentoi Facebookissa