Suomen jääkiekolla menee nykyään lujaa – Nuorten Leijonien mitali odotettu tulos

Leijonat juhlii maalia

Leijonat juhlii maalia. (Kuva Pasi Mennander/ Leijonat.fi)

Nuorten Leijonien MM-pronssi ei ollut yllätys, vaan vuonna 2009 alkaneen loogisen kehitystyön jatkumoa.

JÄÄKIEKKO Suomalaisessa jääkiekkoilussa koettiin tiistaina jälleen hieno hetki Nuorten Leijonien otettua MM-kisojen pronssiottelussa voiton Venäjästä maalein 4-1. Suomi toipui hienosti katkerasta välierätappiosta Yhdysvalloille.

Yllätyksensä Nuorten Leijonien pronssimitalia ei voi pitää. Joukkueen pelaajamateriaalin valossa mitali oli realistinen tavoite. Päävalmentaja Antti Pennanen valmennusryhmineen sai hyödynnettyä joukkueestaan parhaan irti.

Suomelle mitali alle 20-vuotiaiden MM-kisoista oli neljäs kahdeksan kauden sisään. 2014, 2016 ja 2019 Nuoret Leijonat voitti kultaa.

Vuosina 2007-2013 Suomi ei voittanut U20-kisoista yhtään mitalia, eikä silloin kyse ollut alisuorittamisesta. ”Nuori Suomi – Kaikki Pelaa” -hölmöilystä eli juniorivalmennuksen tasapäistämisestä maksettiin silloin kovaa hintaa.

Jääkiekkoväki piti kesällä 2009 Vierumäellä kriisikokouksen. Silloin päätettiin, että ruvetaankin keskittymään yksilövalmennukseen eikä joukkuevalmennukseen.

Ruotsi oli tehnyt vastaavan liikkeen 2002. Ei ole sattumaa, että Ruotsin 1990-luvulla syntyneissä ikäluokissa on viitisen joukkueellista NHL-tason pelaajia.

Nyt Suomessakin tulokset puhuvat puolestaan. Suomen jääkiekko on viime vuosina tuottanut useita nuorisotähtiä. Ei tarvitse olla kristallipallonlukija ennustaakseen, että pronssijoukkueesta Anton Lundell ja Ville Heinola kehittyvät NHL:ssä tähtipelaajiksi.

Toinen merkittävä tekijä Suomen juniorimaajoukkueiden menestyksessä on SM-liigaseurojen kilpailukyvyn heikentyminen Euroopan muihin sarjoihin verrattuna. Se on johtanut siihen, että nuoret suomalaispelaajat saavat SM-liigassa miesten peleissä enemmän peliaikaa, kun ulkomaalaisiin AHL-tason pelaajiin ei Liigan seuroilla tahdo olla enää varaa.

Jukka Jalonen on Erkka Westerlundin ohella Suomen 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten merkittävin jääkiekkovaikuttaja. Jalosen opit näkyivät vahvasti myös Nuorten Leijonien pronssijoukkueessa, vaikka hän ei valmennustiimissä mukana ollutkaan.

Pronssijoukkueen päävalmentaja Antti Pennanen toimi Jalosen apuvalmentajana nuorten 2016 MM-kultajoukkueessa sekä miesten 2019 MM-kultajoukkueessa. Keväällä 2019 Pennanen valmensi HPK:n Suomen mestaruuteen, vaikka joukkueen pelaajamateriaalilla ei pitänyt olla moiseen mahdollisuuksia, kuten ei Suomen miesten joukkueella samana vuonna maailmanmestaruuteenkaan.

Juttuvinkki: Historian paras Leijona-joukkue ei voittanut kultaa – Ruotsi romutti unelman

Jääkiekkoliitto teki merkittävän ratkaisun, kun nuorten maajoukkuevalmentajista tehtiin päätoimisia. Aiemmin nuorten MM-kisaprojekti oli eräänlainen palkintovirka, jossa valinnat eivät menneet putkeen. Harri Rindell 2012-2013, Hannu Jortikka 2014-2015 ja Jukka Rautakorpi 2016-2017 olivat Nuorissa Leijonissa aivan väärässä paikassa. Jonkun ajan hermoilla paremmin olleen valmentajan avulla Nuoret Leijonat olisi voinut voittaa niissäkin kisoissa mitalin.

Nykyään Suomalaisen valmennuksen voi perustellusti sanoa olevan maailman kärkeä. Kultaa voittaneen Yhdysvaltojen joukkueen päävalmentaja Nate Leaman kehui Suomen valmennuksen tasoa välieräottelun jälkeen vilpittömästi. Hän ei todellakaan ole ensimmäinen Suomen jääkiekon tasoa aidosti kehunut pohjoisamerikkalainen huippuvalmentaja.

Suomi kykenee haastamaan nuorten tasolla Yhdysvaltoja ja Kanadaa hämmästyttävän hyvin. On muistettava että kaksi kolmasosaa kaikista maailman jääkiekkoharrastajista tulee Pohjois-Amerikasta. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on molemmissa yli kymmenkertainen määrä jääkiekon harrastajia Suomeen verrattuna.

Harrastajamäärien valossa Ruotsi, Venäjä ja Tshekki ovat Suomen kanssa samalla tasolla. Nuorten MM-kisoissa Ruotsi ja Venäjä ovat Suomen kanssa tasavahvoja, mutta Tshekki on pudonnut pahasti kelkasta.

Valmentaja Pennanen totesi pronssiottelun jälkeen pohjoisamerikkalaisen jääkiekkoilun kehittyvän kovalla vauhdilla, eikä Suomella ole varaa levätä laakereillaan. Pohjoisamerikkalaiset NHL:n kärkikierrosten varaukset luistelevat yhä nopeammin ja kykenevät pienessä tilassa syöttämään ja laukomaan entistä tarkemmin.

Tshekki ja Slovakia ovat tarjonneet karun esimerkin siitä, miten käy, jos ei pysy kehityksessä mukana. Suomelle olisi voinut käydä samoin, jos jääkiekkoväki ei olisi 2009 herännyt ja pitänyt Vierumäen kriisikokoustaan.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Nuoret Leijonat upeasti mitaleille – Venäjä jyrättiin pronssiottelussa

Kommentoi Facebookissa