Suomessa ei ole ollut influenssaepidemiaa puoleentoista vuoteen – rokote tärkein torjumiskeino

TERVEYS Koronaviruspandemian aikana sekä influenssa- että koronavirusrokotusten ottaminen on erityisen tärkeää. Suomessa ei ole ollut influenssaepidemiaa noin puoleentoista vuoteen. On mahdollista, että tuleva kausi on aiempaa voimakkaampi.

Rokotteen ottaminen vuosittain on tärkein keino torjua influenssaa ja sen jälkitauteja. Ottamalla rokotteen suojaa itsensä ja lähimmäisensä. Lisäapua influenssa- ja koronavirusten torjuntaan tuovat kasvomaski, käsihygienia ja turvavälit.

Maksuttoman influenssarokotteen saavat yli 65-vuotiaat, alle 7-vuotiaat, raskaana olevat, sairauden tai sen hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, sosiaali-, terveyden- ja lääkehuollon henkilöstöt sekä varusmiespalveluksen aloittavat.

– Aiempina vuosina vain noin puolet yli 65-vuotiaista on ottanut influenssarokotuksen. Riskiryhmien lähipiirin rokottaminen on myös merkittävä osa influenssaepidemian torjuntaa, sillä perusterveet työikäiset saavat paremman rokotetehon ja siten suojaavat riskiryhmiin kuuluvia läheisiään, HUS:n apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen kertoo.

Influenssa voi aiheuttaa jälkitauteina keuhkokuumeen, sydänlihastulehduksen, sydän- tai aivoinfarktin sekä pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Influenssakauden aikana HUS:n sairaaloiden teho- ja tehovalvontaosastoilla on hoidettu vuosittain 70–115 potilasta.

– Influenssan aiheuttamille sydäntapahtumille ovat alttiita erityisesti yli 65-vuotiaat sekä sepelvaltimotautia, verenpainetautia, kolesteroliaineenvaihduntahäiriötä tai diabetesta sairastavat. Sydänpotilaiden terveyden edistämisen kannalta influenssarokote on yhtä tärkeä kuin tupakoinnin lopettaminen tai kolesteroli- ja verenpainelääkitys, Ruotsalainen painottaa.

Tutkimustiedon valossa influenssarokote vähentää merkittävästi jälkitauteja, sydän- ja aivotapahtumia, sairaalahoidon tarvetta sekä kuolemia. Mitä useampi säästyy influenssalta, sitä harvempi heistä joutuu sairaalahoitoon vuodeosastolle tai teholle.

Lue myös: THL esittää – koronapassin avulla voitaisiin väliaikaisesti varmentaa hoivahenkilöstön rokotussuoja