SUOMI-KUVA Suomi-kuva on vahvistunut vuoden 2022 aikana. Suomi on näkynyt ulkomaisessa mediassa historiallisella tavalla ja uutiset Suomesta ovat saaneet poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton. Erityisesti arviot suomalaisesta hallinnosta sekä suomalaisista ihmisistä ovat muuttuneet entistäkin positiivisemmiksi. Kasvanut tunnettuus on tärkeää, kun Suomi pyrkii vaikuttamaan maailmalla, kertoo ulkoministeriön julkaisema Maakuvan vuosikatsaus.
Uusimmat kansainväliset maakuvatutkimukset näyttävät, että suomalaisista pidetään, Suomea arvostetaan ja Suomella koetaan olevan entistä enemmän painoarvoa maailmassa. Esimerkiksi Brand Finance Global Soft Power Index 2023 osoittaa Suomen tehneen harppauksen vaikutusvallan saralla. Edellisvuoteen verrattuna Suomi on noussut vaikuttavuudessa 121 maan joukossa sijalta 41 sijalle 35. Hyvä maine on kuitenkin edelleen Suomen vahvin osa-alue: Suomi on tänä vuonna sijalla 13 noustuaan kolme sijaa.
Mielikuvat Suomesta ovat muuttuneet monilta osin myönteisemmiksi, mutta Venäjän hyökkäyssodan vetämät mielipidelinjat ovat luoneet myös kahtiajakoisuutta asenteisiin. Samalla, kun Ruotsi on lämmennyt Suomelle yhteisen Nato-prosessin myötä uudella tavalla, ovat venäläisten perinteisesti hyvin myönteiset näkemykset Suomesta kiristyneet.
Suomi sijoittuu korkealle arvioitaessa muun muassa yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, hallinnon pätevyyttä ja rehellisyyttä, median luotettavuutta, koulutusjärjestelmää sekä turvallisuutta ja vakautta. Myös onnellisuus on tärkeä Suomeen liitetty mielikuva. Suomen toinen keskeinen vahvuusalue on luonto ja kestävyys. Suomen luonto arvioidaan puhtaaksi ja kauniiksi, ja Suomi nähdään vastuullisena ympäristönsuojelijana.
Suomi-kuvan heikkouksina voidaan pitää yhtäältä suhteellisen alhaista tunnettuutta ja toisaalta jokseenkin olemattomia kulttuurimielikuvia. Suomen tunnettuus keskivertokansalaisen silmissä kasvaa hyvin hitaasti, mutta suuri näkyvyys tuottaa aina myönteistä kehitystä. Kansainvälisesti suuntautuneen ja uutisia seuraavan väestönosan keskuudessa muutos on nopeampaa.
Suomi-kuvaa tarkasteleva Maakuvan vuosikatsaus on ulkoministeriön maakuvayksikön vuosittainen julkaisu. Maakuvayksikkö toimii Finland Promotion Boardin sihteeristönä.
– Suomeen kohdistui vuonna 2022 kaikkien aikojen kansainvälinen kiinnostus. Tämä on vahvistanut Suomen maakuvavahvuuksia ja monipuolistanut Suomi-kuvaa. Suomen ääni kuuluu nyt kovempaa, sanoo ulkoministeriön viestintäjohtaja ja Finland Promotion Boardin puheenjohtaja Mikko Koivumaa.
– On tärkeää, että meidät tunnetaan oikeista asioista. Vahva maakuva avaa meille mahdollisuuksia, mutta tuo myös suojaa informaatiovaikuttamisen aikakaudella.
Maakuvan vuosikatsaus nostaa erityisteemoina esille Suomen osaajahoukuttelun. Osaajahoukuttelun tutkimukset osoittavat Suomen lähtökohtien olevan OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Parhaiten Suomi sijoittuu perhe-elämään ja elämänlaatuun liittyvillä mittareilla. Heikoimmat pisteet Suomi saa yliopisto-opiskelijoiden tulotasossa ja verotuksessa.
Vuosikatsaus esittelee myös ulkoministeriön maakuvayksikön tilaaman tutkimuksen Sanna Marinin tuottamasta kansainvälisestä Suomi-näkyvyydestä. Tunnettujen henkilöiden merkitys maakuvalle on keskeinen, Marin on mainittu viimeisen kolmen vuoden aikana Suomen tai suomalaisuuden yhteydessä ulkomaisessa mediassa noin 195 000 kertaa. Toiseksi eniten Suomi-näkyvyyttä tuottanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö mainittiin samana ajanjaksona noin 156 400 kertaa.
Meltwaterin toteuttama analyysi osoittaa, että Marin-uutisointi on tavoittanut paljon yleisöä politiikkajulkisuuden ulkopuolella: noin viidesosa suurinta näkyvyyttä saaneesta uutisoinnista liittyy muuhun kuin perinteisiin politiikka-aiheisiin. Suurin osa Marinin näkyvyydestä on ollut neutraalia, raportin mukaan neljännes kansainvälisestä näkyvyydestä on ollut selkeästi positiivista Suomi-kuvan kannalta.
Lue myös: Mediassa Sanna Marin näkyy puoluejohtajista eniten – perussuomalaisista puhutaan paljon
Kommentoi Facebookissa