Suomi ottaa vastaan 500 kiintiöpakolaista – näistä maista tulijat saapuvat

Kiintiöpakolaisten valinnassa painotetaan erityisesti haavoittuvimpia ryhmiä. (Kuvituskuva Fotolia)

Jakauma eri lähtömaiden ja pakolaisryhmien välillä on sama kuin vuoden 2024 pakolaiskiintiössä.

KIINTIÖPAKOLAISET Vuonna 2025 Suomi ottaa vastaan 500 kiintiöpakolaista. Hallitus päätti valtioneuvoston yleisistunnossa 28.11. pakolaiskiintiön kohdennuksesta eli siitä, mistä pakolaisryhmistä kiintiö koostuu ja kuinka paljon paikkoja kullekin ryhmälle varataan.

Suomi vastaanottaa ensi vuoden pakolaiskiintiössä 150 afganistanilaista pakolaista Iranista, 120 kongolaista pakolaista Ruandasta, 100 syyrialaista pakolaista Turkista ja 50 venezuelalaista pakolaista Perusta. Lisäksi Suomi vastaanottaa 30 pakolaista, jotka on evakuoitu Libyasta Ruandaan, sekä 50 hätätapausta ilman kansalaisuus- tai aluerajausta.

Suomi on perinteisesti jatkanut samojen pakolaisryhmien vastaanottamista. Jakauma eri lähtömaiden ja pakolaisryhmien välillä on nyt sama kuin vuoden 2024 pakolaiskiintiössä.

Suomi teki EU:n kaksivuotiseen kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisohjelmaan syksyllä 2023 alustavan ilmoituksen siitä, mitä pakolaisryhmiä se vastaanottaisi vuosien 2024 ja 2025 kiintiöissä. Jatkuvuudesta on myös etua etenkin kunnille ja hyvinvointialueille, sillä se auttaa hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla aiempia kokemuksia.

Kiintiöpakolaisten valinnassa painotetaan erityisesti haavoittuvimpia ryhmiä. Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, joten erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin, naisiin ja vammaisiin. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus arvioi kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin.

Sisäministeri Mari Rantasta sijaisti istunnossa oikeusministeri Leena Meri, sillä Rantanen on parhaillaan Norjassa pelastustoimesta vastaavien ministerien kokouksessa.

Esitys pakolaiskiintiön kohdentamispäätökseksi valmisteltiin sisäministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön kanssa. Valmistelussa kuultiin myös Maahanmuuttovirastoa ja suojelupoliisia.

Kiintiön kohdentamisessa tehtiin vakiintuneeseen tapaan kansallinen harkinta ja ratkaisu. Työn pohjana oli YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Suomelle tekemä uusi esitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Pakolaiskiintiöstä tehdään lopullinen päätös samassa yhteydessä, kun eduskunta joulukuussa vahvistaa valtion talousarvion vuodelle 2025.

Lue myös: Suomessa opiskelee yli 100 000 ulkomaalaista – määrä on kaksinkertaistunut ja kasvaa yhä

Kommentoi Facebookissa