FORTUM Saksalainen energiayhtiö E.ON on tiedottanut tehneensä päätöksen myydä Fortumille omistamansa 170 720 340 kappaletta Uniper SE:n osaketta, jotka vastaavat 46,65 prosentin osuutta yhtiön kaikista osakkeista ja äänioikeuksista.
Kyseessä oli Fortumin vapaaehtoinen julkinen ostotarjous Uniperin kaikista osakkeista. E.ON ilmoitti myös, että ne yhtiön johtoryhmän jäsenet, jotka ovat tähän saakka yksityisesti omistaneet Uniperin osakkeita, myyvät omistuksensa ostotarjouksessa. Uniperin toimiva johto ja henkilökunta ovat vastustaneet kauppaa.
Osuuden arvo on 3,76 miljardia euroa, josta laskien Uniperin kokonaisarvo on hieman yli 8 miljardia – jonka lunastamiseen Fortum on myös valmis. Fortumin käteisostotarjous Uniperin osakkeenomistajille on 22 euroa osakkeelta. Ostotarjouksen hyväksymisaika päättyy 16.1.2018, mutta kovin monen muun osakkeenomistajan ei uskota nyt hyväksyvän tarjousta, sillä osakkeen hinta on viime päivinä ollut 26 euron paikkeilla.
– Olen vakuuttunut, että sijoituksemme tarjoaa meille hyvää tuottoa ja tukee meitä tavoitteessamme vauhdittaa muutosta kohti vähäpäästöisempää ja toimitusvarmaa energiajärjestelmää, sanoo Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.
Kauppa on herättänyt myös kritiikkiä, sillä Uniper on esimerkiksi OP:n kiellettyjen sijoituskohteiden mustalla listalla. Yli 80 prosenttia Uniperin tuottamasta energiasta on peräisin fossiilisista polttoaineista, hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 jopa 72 miljoonaa tonnia ja Uniperin kivihiilivoimalat ovat toiminnassa vielä kymmeniä vuosia.
Fortum on kuitenkin omassa ympäristövastuun julistuksessaan vakuuttanut pyrkivänsä jatkuvasti vähentämään toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä kasvihuonekaasupäästöjä – lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Fortumia sanotaan kiinnostavan kaupassa Uniperin vesivoima – ja Ruotsin ydinvoimalat.
Kauppa vahvistaa entuudestaan myös Fortumin yhteyksiä Venäjälle. Juha Sipilän hallitus pehmitti aikoinaan Fortumia, jotta yhtiö lähtisi mukaan vaarassa olleeseen ydinvoimayhtiö Fennovoimaan. Fortum ilmoittikin elokuussa 2015 olevansa mukana 6,6 prosentilla eli noin 120 miljoonalla eurolla. Uniper-kauppaan verrattuna kyseessä oli pikkuraha.
Fortum oli jo sijoittanut Siperian sähköntuotantoon arviolta viisi miljardia euroa. Vuonna 2016 Fortumin Venäjän-toiminnot tuottivat noin neljänneksen yhtiön liikevaihdosta ja 30 prosenttia vertailukelpoisesta tuloksesta.
Viime syyskuun lopussa pääministeri Juha Sipilä tapasi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin Pietarissa. Venäläistoimittaja tiedusteli Sipilältä kantaa kiisteltyyn Nord Stream 2 -kaasuputkeen Venäjältä Saksaan, ja Sipilä totesi Suomen suhtautuvan asiaan ympäristökysymyksenä eikä poliittisena ratkaisuna.
Samoihin aikoihin ilmoitettiin Fortumin ostavan suuren osuuden Uniperista. Mutta se, mitä tuolloin ei avoimesti kerrottu ja on nytkin aktiivisesti unohdettu uutisoinnista, oli Uniperin sitoutuminen lähes miljardilla eli 950 miljoonalla eurolla venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin omistaman Nord Stream 2 -kaasuputken rahoittamiseen.
Valtionyhtiö Fortumin kautta Suomesta tulee nyt yksi venäläisen kaasuputkihankkeen suurimmista rahoittajista – myös suomalainen veronmaksaja on näin omalla pienellä osallaan mukana.
Päivän Lehti on kirjoittanut asiasta aikaisemmin muun muassa artikkelissa Fortum ja moraalittomat miljoonat – näin Suomen valtio junailtiin venäläisen kaasuputken miljardirahoittajaksi.
Kommentoi Facebookissa