Fortum ja moraalittomat miljoonat – näin Suomen valtio junailtiin venäläisen kaasuputken miljardirahoittajaksi

Pääministeri Juha Sipilä ja Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev tapasivat Pietarissa torstaina.

Pääministeri Juha Sipilä ja Venäjän pääministeri Dimitri Medvedev tapasivat Pietarissa. (Kuva Sara Vihavainen/ Valtioneuvoston kanslia)

Valtionyhtiöstä on jaettu miljoonia johtajille, kohta rahoitetaan kivihiiltä ja Nord Stream 2 -kaasuputkea.

FORTUM Valtionyhtiö Fortum tiedotti syyskuun lopussa sopineensa saksalaisen energiajätti E.ON:n kanssa energiayhtiö Uniperin kaupasta.

Vuonna 2016 Uniperin liikevaihto oli 67,3 miljardia euroa ja Fortumin liikevaihto vain 3,6 miljardia euroa. Fortum ilmoitti ostavansa itseään suuremmasta Uniperista 46,65 prosentin omistusosuuden noin 3,76 miljardilla eurolla. Koko yhtiö maksaisi noin 8 miljardia, siihenkin Fortum oli valmis.

Fortum on nimittäin lähes velaton, sillä oli kesäkuun lopussa käytettävissään varoja 4,1 miljardia euroa. Ne ovat kertyneet sähköverkkojen myynnistä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Kauppa on kuitenkin herättänyt kummeksuntaa, sillä Uniper on esimerkiksi OP:n kiellettyjen sijoituskohteiden mustalla listalla.

Yli 80 prosenttia Uniperin tuottamasta energiasta on nimittäin peräisin fossiilisista polttoaineista, hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 72 miljoonaa tonnia. Uniperin kivihiilivoimalat ovat toiminnassa vielä kymmeniä vuosia, parhaillaan yhtiö rakentaa uutta 1 100 megawatin kivihiilivoimalaa.

Fortum on omassa ympäristövastuun julistuksessaan vakuuttanut pyrkivänsä jatkuvasti vähentämään toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä kasvihuonekaasupäästöjä – lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Mutta Fortumin tarinassa on moraali ollut aikaisemminkin koetuksella.

Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ankkuroi itsensä optio-ohjelmalla Suomen suurituloisimmaksi mieheksi.
Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ankkuroi itsensä optio-ohjelmalla Suomen suurituloisimmaksi mieheksi. (Kuva AOP)

Miljoonia Fortumin johtajille

Fortum syntyi, kun valtio-omistaja yhdisti erittäin kannattavan Imatran Voiman ja huonommin tuolloin tuottavan Nesteen toisiinsa vuonna 1998. Väkinäisen yhdessäolon jälkeen Neste irrotettiin Fortumista jo kuusi vuotta myöhemmin, koska se oli toimitusjohtaja Mikael Liliuksen mukaan ”tärkeä strateginen askel”.

Markku Kuisma ja Pekka Seppänen kertovat kirjassaan Suomen pahimmat bisnesmokat (Siltala), kuinka valtiovallalla eli tuolloin Paavo Lipposen hallituksella oli pakonomainen tarve osoittaa tehdyt päätökset hyviksi, vaikka sijoittajat eivät niihin uskoneet ja osakekurssikaan ei liikahtanut.

Päätettiin ottaa käyttöön silloin muodissa olleet optiot, ja tehtiin täysin järjetön ja ylimitoitettu optio-ohjelma, johon yhtiön hallituksesta kuului vain sen päätoiminen puheenjohtaja, entinen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Matti Vuoria. Optiosta ei ole mitään hyötyä omistajalle eli valtiolle, joka ei aio myydä osakkeitaan.

Fortumin 350 johtajaa saivat yhteensä 400 miljoonaa euroa optiotuloina. Vuoden 2006 verotuksessa eniten ansiotuloja koko Suomessa kokosi Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius – 11,3 miljoonaa euroa. Nokian Jorma Ollilakin jäi uransa huipulla kakkoseksi, kymmenen suurituloisimman joukossa oli peräti kuusi Fortumin esikuntajohtajaa.

Viisi muuta olivat Tapio Kuula 5,9 miljoonalla eurolla, Juha Laaksonen sai 5,1 miljoonaa, Mikael Frisk 4,7 miljoonaa, Timo Karttinen 4,5 miljoonaa ja Carola Teir-Lehtinen 3,6 miljoonaa. Päivän Lehden artikkelin asiasta löydät tästä.

Kymmeniä miljoonia veroparatiisiin

Vuonna 2013 Jyrki Kataisen hallitus päätti myydä Fortumin sähkönsiirron uudelle sähkönsiirtoyhtiölle. Ostajasta tuli nykyinen Caruna Oy, jonka omistajina ovat 40 prosentin osuudella sekä australialainen First State Investments että kanadalainen Borealis Infrastructure Management.

Sekä pääministeri Katainen että Fortumin silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula kertoivat kaupan olevan vain suomalaisten etu, voisimme olla tyytyväisiä. Fortumin sähköverkon kauppahinnaksi ilmoitettiin noin 2,5 miljardia euroa, tuollainen kaksi Länsimetroa.

– Sähkönsiirto on säänneltyä liiketoimintaa. Omistajanvaihdoksella ei pitäisi olla vaikutusta siirtohintoihin, Tapio Kuula vakuutti tiedotustilaisuudessa.

Fortumin johtaja Tapio Kuula vakuutti, että sähkönsiirtoverkon kauppa oli suomalaisten etu.
Fortumin johtaja Tapio Kuula vakuutti, että sähkönsiirtoverkon kauppa oli suomalaisten etu. (Kuva AOP)

First State Investments oli tuttu jo Paavo Lipposen hallituksen myymän Digitan lähetysverkon omistajana. Sitä kautta Yle-verostasi maksetaan joka vuosi 40 miljoonaa euroa veroparatiiseja käyttävälle yhtiölle, kuten kerroimme tässä.

Ja samat ovat tavat niin sähköverkossa kuin lähetysverkossakin. Carunan omistukset ja rahat kulkevat veroparatiisissa olevan holdingyhtiön kautta, positiivinen liikevoitto kikkaillaan tappiolliseksi. Carunan vuosittaisiksi rahoituskuluiksi on ilmoitettu yli 170 miljoonaa euroa, lähes puolet liikevaihdosta.

Yli sata miljoonaa ydinvoimaan

Valtionyhtiö oli käyttökelpoinen yhtiö myös silloin, kun Fennovoiman ydinvoimahanke uhkasi kariutua. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen toimittaja on venäläinen Rosatom.

Myös Fortumin omat bisnessuunnitelmat olivat takellelleet. Se ei ollut saanut Suomessa omaa ydinreaktoriaan, eikä venäläisten kanssa tehdyistä sopimuksista huolimatta suurempaa osuutta Karjalassa sijaitsevista koskivoimaloista, kuten Iltalehti analysoi.

Hallitus oli luvannut Fennovoimassa olevan 60 prosentin ”kotimaisuusaste”, eli käytännössä EU-rahoitusta. Fennovoima jäi kuitenkin nolosti kiinni, kun puuttuvan osuuden rahoittajaksi esitettiin aluksi Kroatiaan rekisteröityä venäläisten bulvaaniyhtiö Migritiä.

Juha Sipilän hallitus pehmitti Fortumia, jotta yhtiö lähtisi mukaan Fennovoimaan – venäläisten koskisopimuksissa tekemän vedätyksen jälkeenkin. Lopulta Fortum ilmoitti elokuussa 2015 olevansa mukana 6,6 prosentilla eli noin 120 miljoonalla eurolla. Kyseessä oli kuitenkin pikkuraha Fortumille, osan puuttuvasta omistuksesta suostui merkitsemään ydinvoimalan rakentamisessa mukana oleva SRV.

Hallituksen houkuttelun lisäksi Fortumin vaakakupissa luultavasti painoi myös se, että Fortum oli jo sijoittanut Siperian sähköntuotantoon lähes viisi miljardia euroa. Vuonna 2016 Fortumin Venäjän toiminnot tuottivat noin neljänneksen yhtiön liikevaihdosta ja 30 prosenttia vertailukelpoisesta tuloksesta.

Sipilä antoi omistajaohjaisministerin pestin ja hallituksen kassakirstun avaimet elinkeinoministeri Mika Lintilälle.
Sipilä on antanut omistajaohjaisministerin pestin ja hallituksen kassakirstun avaimet elinkeinoministeri Mika Lintilälle. (Kuva Laura Kotila/ Valtioneuvoston kanslia)

Lähes miljardi kaasuputkeen

Syyskuun lopussa pääministeri Juha Sipilä tapasi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin Pietarissa. Venäläistoimittaja tiedusteli Sipilältä kantaa kiisteltyyn Nord Stream 2 -kaasuputkeen Venäjältä Saksaan, Päivän Lehti kirjoitti tapaamisesta tässä.

– Suomi suhtautuu asiaan ympäristökysymyksenä, Sipilä kuvasi Suomen kantaa hankkeeseen, jolle löytyy vastustusta Baltian maista, Puolasta ja Ruotsista, sekä poliittisista että ympäristösyistä.

Sattumaako, mutta samoihin aikoihin ilmoitettiin Fortumin ostavan suuren osuuden Uniperista. Mutta se, mitä ei kerrottu, oli Uniperin sitoutuminen 950 miljoonalla eurolla Nord Stream 2 -kaasuputken rahoittamiseen.

Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä myöntää olleensa tietoinen Fortumin ja venäläisen kaasuyhtiön Gazpromin yhteistyöstä, mutta väittää olleensa tietämätön Uniperin sitoumuksista kaasuputkeen. Suomen valtio ei kuitenkaan aio puuttua Uniperin kauppaan.

Valtionyhtiö Fortumin kautta Suomesta tulee yksi kaasuputkihankkeen suurimmista rahoittajista – myös suomalainen veronmaksaja on näin omalta pieneltä osaltaan mukana. Kysymyksessä on lisäksi turvallisuuspoliittinen ratkaisu, joka ei ole tullut yllätyksenä.

Vaikka Fortum on valmis tekemään rahaa kuinka likaisella bisneksellä tahansa, Suomen valtion sitominen venäläiseen kaasuputkihankkeeseen on poliittinen päätös, joka on tehty hallituksessa.

Kommentoi Facebookissa