TEKNIIKKA Pohjoismaat veivät kärkisijat WWF:n ja Cleantech Groupin selvityksessä, jossa kartoitettiin cleantech-alan yritysten mahdollisuuksia 40 maassa. Suomi sijoittui toiseksi myös vuonna 2014 tehdyssä vastaavassa kartoituksessa.
Tänä vuonna Global Cleantech Innovation Index -selvityksessä painotettiin erityisesti energiatehokkuutta ja liikennesektoria. Sen lisäksi pisteitä sai esimerkiksi uusiutuvan energian mahdollisuuksista sekä yritysten verkostoitumis- ja rahoitusmahdollisuuksista.
Suomen menestystä selittävät etenkin kyky synnyttää varhaisen vaiheen innovaatioita, suuri patenttien määrä sekä pääomasijoitusten turvaaminen uusien liiketoimintojen tueksi. Tämän lisäksi Suomessa on runsaasti uusiutuvan energian työpaikkoja. Suomen kanssa samantyyppisiä maita näiltä osin ovat Israel ja Kanada.
Suomen heikkouksia puolestaan ovat kyvyttömyys vetää puoleensa uusiutuvan energian investointeja. Tällä saralla Suomi sijoittuu kauas kärkisijoista, ja sitä huonommin pärjäsivät ainoastaan Venäjä, Kreikka ja Indonesia. Suomen kyky kaupallistaa ja viedä innovaatioita ulkomaille ovat verrattain heikolla tolalla.
Kaikesta huolimatta Suomen erinomainen sijoitus yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa antaa aihetta optimismiin.
– Pohjoismailla on edellytykset muodostua innovaatioiden Piilaaksoksi, jossa uudet teknologiat syntyvät, kehittyvät ja lähtevät maailmalle. Kannustamme päättäjiä poistamaan viimeisetkin pullonkaulat, joilla upeat suomalaiset cleantech-ratkaisut saataisiin sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön. Tämän lisäksi politiikan pitää tukea paremmin ulkomaisten uusiutuvan energian investointien ankkuroimista Suomeen, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.
Ilmastonmuutoksen vastaisen työn määrä on kasvanut huomattavasti siitä, kun selvitys julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Kaupungit, yritykset, valtiot ja sijoittajat ovat sittemmin lähteneet laajamittaisesti mukaan ilmastotalkoisiin.
– Jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää tieteen vaatimalla nopeudella, tarvitsemme start-up-yhteisöjen keksintöjen räjähdysmäisen kasvupyrähdyksen. Aikaa ei ole paljon, sillä koko energiajärjestelmän tulisi olla fossiiliton vuosisadan keskivaiheilla. Tämä on normaali uudistumisnopeus huomioiden käytännössä jo huomenna, huomauttaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Kommentoi Facebookissa