RUOKA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutki vuonna 2017 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta koululaisten ruokavalion kokonaisuutta, erityisesti maidon ja kasvisten käyttöä ennen uuden koulujakelujärjestelmätuen käyttöönottoa. Tutkimukseen arvottiin mukaan 20 kuntaa. Jokaisesta kunnasta tutkimukseen osallistui joko yksi yhtenäiskoulu tai yksi ala- ja yksi yläkoulu.
Vain harva koululainen syö kaikki aterian osat. Kouluruokailusuositusten mukainen koululounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä ja leipärasvasta ja kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmanneksen.
THL:n tutkimuksen mukaan kaikki kouluruokaan kuuluvat aterianosat valitsi joka päivä vain 7 prosenttia kuudesluokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista sekä vieläkin harvempi kahdeksasluokkalainen: vain 4 prosenttia tytöistä ja 8 prosenttia pojista.
Salaattia kertoi ottavansa päivittäin noin puolet kuudesluokkalaisista. Kahdeksasluokkalaisista tytöistä salaattia kertoi valitsevansa päivittäin runsas kolmannes ja pojista vajaa kolmannes.
Koululounaalle osallistuttiin melko hyvin: lähes 90 prosenttia kaikista kuudes- ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi osallistuneensa ruokailuun joka arkipäivä. Tavallisimmin lounas jäi väliin siksi, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta. Koululounaan syöminen oli yhteydessä myös muiden aterioiden syömiseen: harvemmin koululounaan syöneet oppilaat söivät myös muita aterioita harvemmin.
– Suosituksen mukainen lounaan ravintosisältö täyttyy vain silloin, kun kaikki aterianosat syödään. Kouluissa tulisi korostaa kaikkien aterianosien syömisen tärkeyttä, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio.
Suosituimmat välipalat kuudesluokkalaisilla olivat välipalapatukat, hedelmät – erityisesti tytöillä – ja leipä. Kahdeksasluokkalaiset söivät välipalana edellisten lisäksi karkkia tai suklaata. Pojat söivät kasviksia harvemmin kuin tytöt. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset söivät kasviksia harvemmin kuin kuudesluokkalaiset.
– Lapsia ja nuoria tulee kannustaa monipuoliseen kasvisten käyttöön, sillä lapsena omaksutut ruokavalinnat säilyvät pitkälti aikuisikään. Toimiva keino lisätä kasvisten käyttöä on tarjota salaatti erikseen valittavina osina, kuten porkkanaraasteena, salaatinlehtinä, viipaloituina kurkkuina ja tomaatteina. Kasvisten käyttöä voivat myös lisätä lämpimien kasvisten tarjoaminen ja salaattiastioiden sijainti linjaston alkupäässä, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo.
Terveellisen ruokavalion toteutus ei onnistu ilman koulun aikuisten ja vanhempien tukea. Koulun rehtorilla, opettajilla ja keittiön henkilökunnalla on keskeinen rooli myönteisen ruokaympäristön luomisessa ja oppilaiden opastamisessa terveelliseen syömiseen. Kun oppilaat siirtyvät alakoulusta yläkouluun, tulee terveelliseen syömiseen ja jaksamiseen koulupäivinä kiinnittää erityistä huomiota.
Tutkimukseen vastasi 2941 oppilasta. Tutkimuskoulujen kuudensien ja kahdeksansien luokkien oppilailta kysyttiin koululounaan syömisestä sekä eri aterianosien ja elintarvikkeiden valinnasta. Lisäksi tutkimusryhmä kuvasi kuudessa koulussa oppilaiden ruokatarjottimia kouluruokailun aikana.
Lue myös: ”Mistä maito tulee?” – Koululaisten oppimistulokset paranivat huomattavasti maatilavierailuilla
Kommentoi Facebookissa