BUDJETTI Hallitus on sopinut vuoden 2018 budjettiesityksestä. Kehysriihessä päätetyn mukaisesti ensi vuoden talousarvioesityksen painopisteitä ovat valtioneuvoston mukaan työllisyys, välittäminen, osaaminen ja turvallisuus.
Suomen talous elää nyt vahvaa nousukautta. Talouden kasvu ja koheneva työllisyys lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja. Julkisen talouden alijäämät pienenevät, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu. Kokonaisveroaste ei nouse.
Ensi vuoden talousarvioesitys on 2,96 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Kevään lisätalousarvion mukaan vuoden 2017 alijäämän arvioitiin olevan 5,4 miljardia euroa.
Vuoden 2018 lopussa valtionvelan, mukaan lukien rahastotalouden velan, arvioidaan olevan noin 110 miljardia euroa, joka on noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2017. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tuloarvioita on vuoden aikana korotettu odotettua myönteisemmin kehittyneen talouden seurauksena.
Budjettiesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa tiistaina 19. syyskuuta, jolloin se tulee julkiseksi. Tuolloin julkistetaan myös valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste, jonka luvut ovat olleet hallituksen käytössä budjettiriihessä.
Talousarvioesitys päivitetään valtion tuloja ja menoja kuvaavaan tutkibudjettia.fi-palveluun syyskuun aikana. Ohessa hallituksen jo ilmoittamat pääkohdat.
Työn verotus lähes ennallaan
Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Niin sanottu solidaarisuusvero säilyy nykyisellään. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus.
Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.
Alkoholiveroa on päätetty korottaa 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018–2019, vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.
Peruspalvelujen valtionosuutta kunnille nostetaan 25 miljoonalla eurolla ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla.
Työllisyyttä parantavia toimia
Uusien toimien painopiste on nuorisotyöttömyyden vähentämisessä. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille. Määrärahojen lisäys on 9,4 miljoonaa euroa.
Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia. Lisäksi hallitus osoittaa 3 miljoonaa euroa nuorten psykososiaalisen tukipalvelun rakentamiseen matalan kynnyksen palvelumallin eli Ohjaamo-toiminnan yhteyteen.
Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille määräaikaishaastattelujen yhteydessä lisätään. Lisäksi nuoria ohjataan TE-toimistoista esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön.
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan
Hallitus alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta alkaen. Alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää.
Työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja. Työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään.
Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen mahdollistetaan. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi 4 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta.
Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työnhakijalla olisi oikeus käyttää työttömyysturvaa päätoimiseen opiskeluun ilman TE-toimiston harkintaa silloin, kun opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta.
Perhevapaauudistus toteutetaan
Hallitus toteuttaa perhevapaauudistuksen, jossa tukijärjestelmää yksinkertaistetaan. Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. Perhevapaajärjestelmän etuudet uudistetaan niin, että uudistuksella tulee olla valtiovarainministeriön todentaman arvion mukaan työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia.
Hallitus asettaa hallituspuolueiden ministereistä koostuvan työryhmän valmistelemaan perhevapaamallin yksityiskohdat vuoden 2017 loppuun mennessä, perhevapaan uudistukset valmistellaan myös yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 5 euron lisäystä kuukaudessa. Äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla, josta aiheutuu 1,65 miljoonan euron lisämäärärahatarve.
Opintotuen huoltajakorotukseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon myönnetään 3 miljoonaa euroa.
Eriarvoisuuden torjunta ja huolenpito
Vähimmäismääräisten etuuksien eli sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan korottamiseen osoitetaan 8 miljoonaa euroa vuositasolla.
Takuueläkkeen korotukseen kohdennetaan jo kehyksissä päätettyjen 10 miljoonan euron lisäksi 8 miljoonaa euroa. Takuueläke nousee arviolta 15 euroa kuukaudessa. Korotus koskee myös nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää.
Eläkettä saavan hoitotuen perustuen korotukseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Tuki nousee noin 70 euroon kuukaudessa. Saattohoidon kehittämiseen osoitetaan miljoona euroa yhtenäisten hoidon perusteiden toimeenpanoon.
Ensi vuodelle kohdistetaan miljoona euroa talous- ja velkaneuvonnan sähköisten palvelukanavien kehittämiseen. Vuokra-asukkaiden taloudellisten ongelmien ehkäisemiseen kohdistetaan myös miljoona euroa.
Tukea kohdennetaan opetukseen
Hallitus lisää rahoitusta peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen yhteensä 25 miljoonaa euroa. Tasa-arvorahoitusta, jolla tuetaan haastavilla alueilla toimivia peruskouluja, lisätään 15 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus kohdistaa 10 miljoonaa euroa kouluille, jotka eri syistä ovat vaarassa jäädä kehittämistoiminnan ulkopuolelle.
Opettajien perus- ja täydennyskoulutusta uudistetaan 23 miljoonan euron määrärahalla osana osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Peruskoulun lainsäädännön kehittämistarpeista laaditaan toimintasuunnitelma. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan 5 miljoonalla eurolla.
Hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2018.
Ammatillisessa koulutuksessa tuetaan esimerkiksi uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamista sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä 15 miljoonan euron lisärahoituksella.
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistetaan uusi 5 miljoonan euron määräraha. Yliopistojen FItech-verkostoyhteistyötä laajennetaan 2 miljoonan euron lisäyksellä. Suomen Akatemian määrärahavaltuutta korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Datahallinnan ja suurteholaskennan kapasiteettia lisätään 12 miljoonalla eurolla.
Korkean osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseksi Suomen Akatemian määrärahavaltuutta korotetaan 25 miljoonan euron lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.
Turvallisuus ja turvapaikanhakijat
Maahanmuuton kustannukset on mitoitettu niin, että Suomeen tulee 7 000 uutta turvapaikanhakijaa. Oikeusministeriölle kohdistetaan lisärahoitusta turvapaikkavalitusten nopeampaan käsittelyyn. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisätään 1,49 miljoonaa ja hallinto-oikeuksille 2,2 miljoonaa turvapaikkavalitusten käsittelyjonojen purkamiseen. Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun myönnetään lisärahoitusta 0,5 miljoonaa euroa.
Hallitus lisää rahoitusta oikeusministeriölle radikalisoitumisen ehkäisyyn noin 0,4 miljoonaa euroa. Syyttäjälaitoksen toimintamahdollisuuksia terrorististen rikosten torjuntaan ja rikosvastuun toteuttamiseen parannetaan 0,4 miljoonan euron lisärahoituksella.
Hallitus lisäsi määrärahoja poliisitoimelle ja Suojelupoliisille sekä kehysriihessä että nyt budjettiriihessä. Yhteensä vuodelle 2018 poliisille on osoitettu 44 miljoonaa euroa ja Suojelupoliisille 6 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Rajavartiolaitokselle osoitettiin 7,9 miljoonaa euroa jo kehysriihessä sisäisen turvallisuuden parantamiseen.
Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta, mukaan lukien ruotsinkielistä koulutusta, lisätään. Siviilikriisinhallinnan määrärahoja lisätään kotimaan valmiuksien vahvistamiseksi. Pelastustoimen tietojärjestelmiin suunnataan lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa ja tietojärjestelmiä kehitetään yhteensopiviksi sote- ja maakuntauudistuksen tietojärjestelmien kanssa.
Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämän valmiuden parantamiseksi puolustukseen kohdistetaan 50 miljoonaan euron lisäys.
Elinkeinoelämän uudistumista tuetaan
Tekes ja Finpro yhdistetään uudeksi Business Finland -nimiseksi toimijaksi. Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut.
Business Finlandin avustusvaltuudeksi tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan ehdotetaan vajaat 271 miljoonaa euroa. Business Finlandin lainavaltuudet tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan nousevat 10 miljoonalla ollen yhteensä 157 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti lisätä Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n perusrahoitusta 2 miljoonalla eurolla. Kiertotalouden investointeihin, kasvuekosysteemien kehittämiseen ja innovatiivisten hankintojen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 7 miljoonan euron määrärahaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, johon kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Työryhmä laatii pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset yritystukien uudistamiseksi, mukaan lukien suorat tuet ja verotuet. Työssä arvioidaan myös kansainvälisessä kilpailussa olevien toimialojen asemaa.
Vähäpäästöistä liikennettä tuetaan
Perusväylänpitoon ehdotetaan kohdennettavaksi 1,4 miljardia euroa. Ensi vuonna käynnistettäviä uusia väylähankkeita ovat Kehä I Laajalahden kohta, Vuosaaren ja Kokkolan meriväylien syventäminen sekä Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt.
Hallitus on päättänyt parantaa liikenneyhteyksiä Hailuodon ja mantereen välillä. Hanke käynnistyy 2018. Vuosimaksu korvaa vuosittaiset lautan käyttökustannukset.
Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän liikenteen päästövähennyksiin tekemät esitykset toteutetaan. Ryhmän esitysten lisäksi hallitus osoittaa 8 miljoonaa euroa autokannan uudistamiseen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen romutuspalkkio-ohjelman jatkamiseen.
Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain. Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain.
Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain.
Uuden energiateknologian investointeja vauhditetaan 20 miljoonan euron lisävaltuudella. Uusiutuvan energian tuella voidaan vauhdittaa muun muassa liikenteen biokaasuhankkeita, aurinkosähköä ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.
Ympäristö ja maakuntauudistus
Ilmastoystävälliseen puurakentamiseen tehdään 2 miljoonan lisäpanostus. Tavoitteena on tehdä puurakentamisesta mahdollisimman helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Yritysten, kuntien ja kansalaisten ilmastotyötä vauhditetaan neuvonnan ja ohjauksen kautta 2 miljoonan euron lisärahoituksella.
Hallitus esittää 10 miljoonan euron lisäystä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO:n toteutukseen. Määrärahojen lisäys edistää merkittävästi Etelä-Suomen metsien suojelua ja luonnon monimuotoisuutta.
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon ehdotetaan 180,5 miljoonan euron määrärahaa. Sote-valinnanvapauspilottien toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018.
Kansalliset sote-ICT kehitysinvestoinnit toteutetaan perustettavan SoteDigi-yhtiön kautta. Yhtiötä varaudutaan pääomittamaan tarvittavalla rahoituksella Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:stä.
Lokakuussa 2018 järjestettäviin maakuntavaaleihin varaudutaan 15,9 miljoonalla eurolla.
Kommentoi Facebookissa