KASVOMASKIT Poliittista keskustelua on viime päivät hallinnut kohu kasvomaskeista, ja miksi keväällä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimesta viestitettiin niiden olevan enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä koronavirustartuntojen ehkäisyssä. Kasvomaskien käyttöä vastaan puhui erityisesti kansliapäällikkö Kirsti Varhila.
Asia nousi esille nyt, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut laajasti kasvomaskien käyttöä. Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru epäili kyseessä olleen poliittisen ohjauksen ja kysyi asiasta eduskunnassa pääministeri Sanna Marinilta.
– Mutta jos me katsomme kevättä, niin miten olisi käynyt, jos oltaisiin keväällä annettu laaja maskisuositus ilman, että maskeja oli saatavilla? Meillä oli koko globaalissa mittakaavassa, kaikissa maissa, valtavia ongelmia siinä, että maskeja ei ollut. Minkälainen hämmennys siitä olisi tullut, kun me olisimme laajasti suositelleet ja maskeja ei olisi ollut saatavilla? pääministeri vastasi.
Marinin vastaus tulkittiin niin, että kansalaisille ei haluttu suositella maskeja vain siitä syystä, että niitä ei riittänyt kaikille. Taustaksi otettiin myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan toukokuinen haastattelu, jossa hän vastasi Yleisradion toimittaja Marja Sannikan ihmettelyyn.
– Minulla on sellainen käsitys, että tässä asiassa liikkuu ehkä joitain sellaisia herkkyyksiä, jotka eivät liity itse asiaan, tähän epidemian hoitoon, vaan ne ovat muuten ehkä yhteiskunnallisia.
– Asia voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut. Tästä maskiasiastahan on ollut keskustelua mielestäni myös opposition ja hallituksen välillä. Voi olla, että tässä on sellaisia näkökulmia, jotka eivät ole pelkästään tieteelliseltä tai tietopohjalta ratkaistavia, Tervahauta vastasi.
Nyt Tervahauta toteaa, että häntä ei ole henkilökohtaisesti painostettu olemaan sanomatta mielipidettään. Sen sijaan hän sanoo Ilta-Sanomille, että THL olisi halunnut jakaa enemmän tietoa kasvomaskien käytöstä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö käytännössä esti asian.
– He kuitenkin näkivät, että maskiasia on sellainen, että siitä ei ole aihetta viestiä sen tarkemmin.
THL:llä oli Tervahaudan mukaan keskusteluissa useita kertoja esillä erilaisia luonnosteltuja materiaaleja.
– Samalla tavalla kuin ihmisiä kannustettiin pitämään kiinni hygieniatoimista, tähänkin olisi voinut liittyä myös tällaista tietoon ja asialliseen arvioon perustuvaa infoa. Mutta sitä oli aika niukasti mahdollisuus silloin jakaa, Tervahauta kommentoi Ilta-Sanomille.
Julkisuudessa koronaviruksen johdosta usein esiintynyt THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen vahvisti Ylen A-studiossa, että normaalisti itsenäinen asiantuntijavirasto THL toimi käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa.
– Keväällä tilanne oli tietysti vähän toisenlainen, jolloin meillä olivat valmiuslait voimassa. Silloinhan STM johti koko tätä responssia.
– Jos johtaa koko tilannetta, silloin on tietysti enemmän sanottavaa siitä, mitä missäkin vaiheessa tehdään, Salminen kommentoi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru tai sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen eivät ole kommentoineet kasvomaskeista syntynyttä sotkua. STM vetoaa Twitterissä, että se olisi viestittänyt kasvomaskeista kuitenkin työterveyden osalta.
”Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, STM on jo huhtikuun alussa viestinyt kasvomaskien turvallisesta käytöstä @tyoterveys kautta. STMlle on ollut tärkeää jakaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa myös kasvomaskien käyttöön liittyen. @THLorg”
Kommentoi Facebookissa