Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoa tavoittelee kuusi teosta – kuninkaallisten historiasta loisten biologiaan

FINLANDIA Tämän vuoden Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiksi viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Vesikallion vetämä palkintolautakunta on nimennyt seuraavat kuusi teosta; Seppo Aalto: Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 (Siltala), Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset (Like), Kaisa Haatainen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (Johnny Kniga), Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (WSOY), Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti – Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi), Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä (WSOY).

Ehdokaskirjat tarkastelevat tavalla tai toisella historiaa, edustettuina ovat sekä kulttuuri- että populaarihistoria. Selvimmin Suomen historia valottuu traumaattisen vuoden 1918 kautta Seppo Aallon teoksesta Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 ja taidehistorian avulla Helena Ruuskan Hugo Simberg –elämäkerrassa.

Hugo Simbergin teokset kulkevat tekstissä saumattomasti mukana ja avautuvat kirjan kautta uudella tavalla. (Kansi WSOY)

Monarkian muruset -kirja puolestaan sisältää kevyen keskustelevan käsittelytapansa hämäämänä suunnattoman tietomäärän kruunupäiden historiaa ja Ultra Bra – Sokeana hetkenä -teos kirkastaa olennaista osaa suomalaisesta populaarimusiikin historiasta.

Teos lähestyy kuninkaallisia kattavasti, mutta pitää samalla lukijan mielenkiintoa yllä uskaltautumalla näkemään kaikessa myös lempeää ironiaa. (Kansi Johnny Kniga)

Suomalaisesta taloushistoriasta sekä yrityskulttuurien johtamiskompastuksista kertoo Risto Siilasmaan ja Catherine Fredmanin Paranoidi optimisti, joka tuo samalla vielä yhden näkökulman Nokia-historiaan. Selvimmin suomalaista historiakirjoitusta laajemmin maailmaa tarkastelee ainoastaan evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Loputtomat loiset -kirjassaan.

Odottamattomasta aiheesta kirjoitetun teoksen jokaiselta sivulta tihkuu kirjoittajan innostus ja rakkaus aiheeseensa. (Kansi Like)

Ehdokaskirjat valinneessa lautakunnassa puheenjohtaja Johanna Vesikallion lisäksi toimivat toimittaja Tuomas Kaseva sekä kirjakauppias Heli Kuvaja.

Lautakunnan tehtävänä oli valita vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnonsaajaksi ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen.

Teos on rohkea ja henkilökohtainen kurkistus suuryritysten ylimpään portaaseen. (Kansi Tammi)

Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee dokumenttiohjaaja Virpi Suutari. Tietokirjallisuuden Finlandia- palkinto jaetaan keskiviikkona 28.11.2018 klo 14 yhdessä Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian sekä Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkintojen kanssa. Jokainen Finlandia-palkinto on 30 000 euron suuruinen.

Teos vie lukijan Suomen sisällissodan rintamille ja kuvaa kunkreettisesti ja koskettavasti, millaista sotiminen molemmilla puolilla oli. (Kansi Siltala)

Viime vuonna Tieto-Finlandian sai toimittaja Riitta Kylänpään kirjoittama Pentti Linkola – ihminen ja legenda -teos (Siltala).

Tämän vuoden Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistetaan keskiviikkona 7.11. ja Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat perjantaina 9.11. Tämän jälkeen käynnistyy Finlandia-yleisöäänistys (www.finlandiapalkinnot.fi), jossa kaikki saavat äänestää omia suosikkejaan julkaistujen ehdokkaiden listasta.

Teos antaa kokonaiskuvan paitsi yhdestä sukupolvensa merkittävimmästä yhtyeestä, myös taiteen tekemisestä ja vuosituhannen vaihteen nuorisokulttuurista. (Kansi WSOY)

Lue myös: He valitsevat kirjallisuuden tämän vuoden Finlandia-voittajat – jokainen voittaja saa 30 000 euroa