TOIMEENTULOTUKI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut uuden toimeentulotuen kuntakyselyn 2021 tuloksia. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien aikuissosiaalityön ammattilaisilta heidän käsityksiään siitä, miten sosiaalihuollon asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ja etuudet, ja mikä asioinnissa on muuttunut vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen myötä.
Toimeentulotuki uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksen jälkeen perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan, kun taas ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät kuntien sosiaalityöhön. Osa asiakkaista joutuu siten asioimaan sekä Kelassa että kunnassa saadakseen toimeentulotukea.
Tuoreen raportin mukaan kuntien aikuissosiaalityön ammattilaiset eivät kannattaneet asiointia sekä Kelassa että kunnan sosiaalityössä toimeentulotuen saamiseksi. Sosiaalityön asiakkaiden kannalta kahdessa viranomaisessa asioinnin mallia pidettiin jopa epäonnistuneena.
Kuntakyselyyn vastanneet aikuissosiaalityön ammattilaiset pitivät toimeentulotuen tarpeen keskeisimpinä syinä elämänhallinnan ongelmia, työttömyyttä, asumisen ongelmia, velkaantumista, taloudenhallinnan ongelmia sekä päihde- ja mielenterveysongelmia.
– Vastaajien mukaan toimeentulotuen tarvetta voitaisiin vähentää erityisesti vähentämällä etuuksiin liittyvää byrokratiaa, lisäämällä talous- ja velkaneuvontaa, poistamalla kannustinloukkuja ja parantamalla perusturvaa, sanoo THL:n tutkija Niina Tanner.
Toimeentulotukiuudistuksen piti vähentää kunnissa tehtävän perustoimeentulotuen hakemiseen liittyvää työmäärää. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Sosiaalityössä työaikaa kului viikossa noin 25 prosenttia Kelan perustoimeentulotuen hakemusten, päätösten ja oikaisupyyntöjen selvittelyyn.
– Vain noin neljäsosa aikuissosiaalityön ammattilaisten työajasta kohdistui yksilötyöhön, toteaa Niina Tanner.
Tilanteen kohentamiseksi kunnissa on toivottu erityisesti Kelan ja kuntien välisen tietojärjestelmän kehittämistä.
– Tällä hetkellä Kelan järjestelmä on yksisuuntainen kuntiin päin. Kuntien sosiaalityöntekijät puolestaan eivät voi sieltä suoraan olla yhteydessä Kelaan, vaan asiat on selvitettävä viranomaislinjan kautta. Se hankaloittaa selvittelytyötä ja lisää painetta sosiaalityöhön, THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo.
Kuntakyselyssä aikuissosiaalityön ammattilaiset pitivät tärkeänä lisätä sosiaalityön resursseja, esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, kuntiin.
– Sekä Kelassa että kunnissa tarvitaan nyt enemmän resursseja tukemaan toimeentulotukea saavia hakemuksissa, jotta sosiaalityöntekijöiden työaikaa voidaan suunnata vaativaan yksilötyöhön, sanoo Kivipelto.
THL:n kuntakysely 2021 toteutettiin toukokuussa 2021.
Lue myös: Jo lähes puoli miljoonaa henkilöä saa Suomessa toimeentulotukea – määrä kasvoi odotetusti
Kommentoi Facebookissa