ONNETTOMUUS Tukholman ydinkeskustassa syttynyt suurpalo 7. marraskuuta on puhututtanut myös Suomessa. Tulipalo riehui vuonna 1897 rakennetussa arvokiinteistössä, missä oli toimistotiloja ja asuinhuoneistoja. Rakennuspaloa on ollut sammuttamassa yli 60 palomiestä.
Tulipalo syttyi aivan Stureplanin lähistöllä arvorakennuksessa noin kello kuusi tiistaiaamuna Suomen aikaa. Rakennus tuhoutui palossa lähes täysin. Tulipalon liekit löivät korkealle taivaalle, koko julkisivun peittäneet rakennustelineet olivat ilmiliekeissä ylhäältä katutasoon asti. Sammutustöiden aikana rakennuksessa oli romahdusvaara.
Tukholman pelastuslaitoksen edustaja on kertonut, että rakennuksessa oli meneillään täysi peruskorjausremontti ja palo-osastointeja oli purettu. Ilman rakennustöitä palo ei olisi levinnyt yhtä nopeasti.
Asiantuntijat ovatkin huolissaan peruskorjaushankkeiden aiheuttamista paloturvallisuusriskeistä, etenkin kun linja- ja julkisivusaneerauksien aikana asuinkerrostaloissa usein asutaan samanaikaisesti. Peruskorjaushankkeissa paloturvallisuusriskit ovat usein suuremmat kuin uudisrakentamisessa.
– Ei riitä, että huolehditaan ainoastaan työmaan työntekijöiden turvallisuudesta, vaan varautumisessa tulee huomioida myös kiinteistössä asuvien ja naapurikiinteistöjen turvallisuus, kuvaa kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.
Turvallisuusriskejä aiheuttavat esimerkiksi tulityöt, rakennuksen palo-osastointeihin tehtävät aukot ja rakenteiden avaaminen, jotka heikentävät palo-osastoivuutta mahdollistaen palotilanteessa palon oletettua nopeamman leviämisen.
Ruotsin suurpalossa palo on viranomaistietojen mukaan päässyt leviämään avoimien palo-osastointien kautta. Usein myös rakennuksissa olevat palonilmaisulaitteet kytketään pois päältä peruskorjauksen ajaksi.
– Rakennuksen palo-osastoinnit ja palo-ovet tulee pitää kunnossa koko peruskorjauksen ajan. Tämä vaatii usein tehtyjen aukkojen ja reikien väliaikaista palo-osastointia tai tilapäisten lisäosastointien rakentamista, sanoo Jurvelin.
Myös Suomessa kerrostalojen julkisivusaneerauksien tai ullakkorakentamisen yhteydessä rakennuksen ympärille rakennetaan usein rakennustelineet, joiden päälle kiinnitetään suojahuputus. Ruotsissa suojahuppu rakennuksen ympäriltä oli palanut täysin. Sen vaikutuksesta paloon ei ole vielä arvioita, mutta palon tutkinnassa asia nousee todennäköisesti esille.
Suojahuputus voi muuttaa rakennuksen tavanomaisia poistumis- ja kulkureittejä sekä vaikeuttaa palotilanteessa sammutus- ja pelastustöitä. Lisäksi suojahuputus voi kiihdyttää ja levittää paloa toimien tulipalossa savuhormin tavoin. Tämän vuoksi rakennuksen paloturvallisuus ja viestintä paloturvallisuusmuutoksista korostuvat korjaushankkeen aikana.
Jurvelinin mukaan Suomessa peruskorjaushankkeiden toteuttajat ovat tunnistaneet riskit, mutta kiire, huolimattomuus ja inhimilliset erehdykset ovat haaste riskienhallinnassa. Lisäksi asuinrakennusten omatoiminen varautuminen on paloturvallisuuden vuositilastojen mukaan heikolla tasolla.
– Kyllä meillä Suomessa ajatellaan, että viranomainen valvoo ja vahinkotilanteessa vakuutus korvaa. Laki vaatii, että kiinteistössä varaudutaan omatoimisesti vaaroihin. Ei riitä, että laaditaan kiinteistöön pelastussuunnitelma ja konkreettiset turvallisuutta edistävät toimenpiteet kuitataan sillä hoidetuksi.
Peruskorjauksen alla olevien rakennuksien pienemmät tulipalot eivät ole Jurvelinin mukaan poikkeuksellisia Suomessa.
– Ikävä kyllä, vastaavan suurpalon mahdollisuutta Suomessa ei voi sulkea pois. Riski on olemassa, Jurvelin päättää.
Asuinrakennusten korjaustarvetta käsittelevän raportin mukaan vuosina 2016–2025 vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin 3,5 miljardia euroa. Tilanne ei merkittävästi muutu vuosina 2026–2035. Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä.
Samaan aikaan väestön ikääntymisestä johtuen asukasprofiili on yhä iäkkäämpää, joka voi vaikuttaa asukkaiden toimintaedellytyksiin onnettomuustilanteessa.
Kommentoi Facebookissa