FINLANDIA Finalistit kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajiksi on julkistettu.
Valinnan suoritti lautakunta, johon kuuluivat puheenjohtajanaan Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís sekä jäseninä Suomalaisen Kirjakaupan myymäläpäällikkö Anne Ikonen ja elokuvatuottaja Rimbo Salomaa.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat 2019 valintalautakunnan perusteluin:
Fagerholm, Monika: Vem dödade bambi?/ Kuka tappoi bambin? (Förlaget/ Teos). Suomentanut Laura Jänisniemi
Kirja kuvaa niitä vaikutuksia, joita raaka teko aiheuttaa tekijöille, heidän perheilleen, ystävilleen ja yhteisölle. Teko ei tuhoa pelkästään uhria, vaan uhreja ovat myös tekijöiden ympärillä olevat ihmiset. Intensiivinen tunnelma sekä maaginen ja taitavasti rytmitetty kieli vievät mukanaan. Teos muistuttaa, kuinka ainutlaatuista on kasvu aikuiseksi ja kuinka pysyvät jäljet siitä jäävät tulevaan.
Koskinen, JP: Tulisiipi (Like)
Kirja kertoo pojasta, joka haluaa siivet eli toteuttaa lentäjän unelmansa. Kertomus vie lama-Amerikasta työläisten paratiisia rakentavaan Neuvostoliittoon. Traaginen tarina vallankäytöstä, vakoilusta, vainosta, epäilyistä ja sairaasta maailmasta. Päähenkilö selviytyy kaikista hurjista koettelemuksista unelmansa voimalla. Teoksessa yhdistyvät kiinnostava aihe ja mukaansatempaava tarina.
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo (Like)
Rankka, ajankohtainen ja kunnianhimoinen aihe. Ydinperheiden unelmaksi rakennettu alue on muuttunut ongelmalähiöksi. Kirjailija käsittelee surullisia elämänkohtaloita erityisellä lämmöllä ja ennen kaikkea tuomitsematta. Kirjassa on useita kertojaääniä, joista rakentuu ehjä kokonaisuus. Kirja heijastaa suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta ja huono-osaisuuden periytymistä.
Rimminen, Mikko: Jos se näyttää siltä (Teos)
Kirjasta tekee poikkeuksellisen sen erikoinen kertojaratkaisu, uudissanojen keksiminen, onnistuneiden adjektiivien viljely sekä hulvaton kielellä iloittelu, joka ei hellitä hetkeksikään. Yksinäisen ja huonosti itseään ilmaisevan ihmisen eristäytyminen muista johtaa noloihin tilanteisiin. Synkästä ja melankolisesta pohjavireestä huolimatta tarina ei jätä vakavaksi.
Statovci, Pajtim: Bolla (Otava)
Järkyttävä ja koskettava romaani, joka lumoaa ilmaisuvoimallaan. Kirja kertoo menettämisestä, raakuudesta, pahuudesta, kaiken turhuudesta sekä ymmärtämättömyydestä kaikkein läheisimpiä kohtaan mutta myös rakkaudesta ja uskollisuudesta. Balkanin sota vaikuttaa taustalla monin eri tavoin ihmisten kohtaloihin. Kuinka selviytyä, kun ei voi olla sellainen ihminen kuin on ja haaveet toteutuessaan särkyvät.
Venho, Johanna: Ensimmäinen nainen (WSOY)
Tarina on kerrottu uskottavasti, herkästi ja kauniilla kielellä. Sylvi Kekkosesta muotoutuu elävä ihminen ja hänen persoonastaan ymmärrettävä. Kirja kertoo yksinäisyydestä ja valinnoista, joita ihminen pyrkii selittelemään itselleenkin yhä uudelleen. Kuitenkin kaiken tuskan läpi heijastuu toivo, lämpö ja anteeksianto. Uhrautuvan ja älykkään Sylvin fiktiivinen ääni on tärkeä ja merkittävä.
Lautakunnan puheenjohtaja Ilmi Villacís totesi tämän vuoden ehdokkaiden kirjoista välittyvän laajan ja erittäin voimakkaan tunneskaalan.
– Lukija sai kokea paljon surua, häpeää, kauhua, raivoa mutta myös kauneutta, iloa, rakkautta ja intohimoa. Elämän lainalaisuudet käännettiin nurinpäin ja kauheistakin asioista kyettiin kertomaan lumoavasti ja kauniisti.
Villacís tähdensi puheessaan kaikista valituista kuudesta kirjasta löytyneen yleisinhimillisiä teemoja.
– Monessa traagisessakin kohtalossa on toivoa antava pohjavire. Tarve kuulua yhteisöön voi tuhota ihmisen tai pelastaa hänet.
Ilmi Villacís kiitti kirjailijoita, todeten valintalautakunnalla olleen käsissään suuri määrä hienosti ja taitavasti kirjoitettuja, merkittäviä ja merkityksellisiä kaunokirjallisia helmiä, ja olleen raadollista joutua valitsemaan vain kuusi.
– Ihailen ja arvostan kirjailijoita, jotka välittävät meille erilaisia maailmoja, kokemuksia ja tunnetiloja käyttämällä arvokkainta välinettä, mitä ihmisellä on – sanoja. Kirjailijoiden taitavassa käsittelyssä sanoilla luodaan taidetta, joka tekee meistä parhaimmillaan avarakatseisempia, kokeneempia, kenties jopa viisaampia ihmisiä.
Hän totesi, että kirjallisuuden avulla ymmärrämme maailmaa, elämää ja muita ihmisiä syvemmin. Varsinkin kaunokirjallisuudella on tärkeä rooli empatian kehittymisessä. Eläytyessämme lukemaamme aivoissamme tutkitusti aktivoituvat samat alueet kuin todellisessa kokemustilanteessa.
– Yhteiskunnan pitää arvostaa kirjailijoita nyt enemmän kuin koskaan, koska kirjallisuus ylläpitää sivistystä, rikasta kieltä ja empatiaa. Mikään näistä ei ole enää eikä vieläkään itsestäänselvyys, perusteli Villacís puheessaan.
Valituista aiemmillakin teoksillaan ovat olleet ehdolla Monika Fagerholm, Juha-Pekka Koskinen sekä Mikko Rimminen kahdesti ja joka myös voitti Nenäpäivä-romaanilla Finlandia-palkinnon vuonna 2010.
Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Finlandia-palkintojen jakotilaisuus on 27.11, jolloin julkistetaan sekä kaunokirjallisuuden että myös tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden voittajat.
Myös yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan tästä.
Kommentoi Facebookissa