TERVEYS Viime päivinä on uutisoitu karheapintaisten rintaimplanttien ja harvinaisen anaplastisen suurisolulymfooman yhteydestä. HUS:ssa päätettiin syksyllä 2018 olla toistaiseksi asentamatta karheapintaisia implantteja ja myös muissa sairaanhoitopiireissä on tehty samanlaisia linjauksia hoitokäytäntöihin.
Suomessa on 30 vuoden ajan käytetty laajasti sekä julkisella että yksityispuolella terveydelle turvallisena pidettyjä implantteja, joiden pinta on karhennettu. Karhea pinta estää implanttia siirtymästä paikaltaan leikkauksen jälkeen. Tieto siitä, että maailmalla yli 650:llä ja Suomessa kahdeksalla implantin saaneella naisella on todettu ”rintaimplanttilymfooma”, on saanut ammattilaiset muuttamaan käytäntöjään.
Lymfooman ilmaantuvuudesta ei ole tiedossa tarkkoja lukuja, julkaistuissa raporteissa arviot vaihtelevat 1:1000–1:100 000 välillä. Kyseessä on edelleen harvinainen tauti, jonka syntymekanismi on epäselvä. Tyypillisenä oireena on ollut implantin ympärillä nestekertymä ja sen aiheuttama rinnan turvotus tai löydöksenä paikallinen implanttikapselin paksuuntuma. Pienellä osalla on kuvattu rinnan iholla punoitusta tai ihottumaa.
Suurimmalla osalla tauti on todettu varhaisvaiheessa ja hoidettu menestyksellisesti poistamalla implantti ja implanttikapseli kokonaisuudessaan. Osa potilaista on saanut syöpälääkehoitoja tai sädehoitoa. Seurantatietoja hoidon jälkeen on toistaiseksi rajoitetusti, mutta kokonaisennuste tämänhetkisen tiedon perusteella on hyvä. Kyseinen lymfooma ei ole rintasyöpä eikä rintaimplanttien tiedetä lisäävän rintasyövän riskiä.
– Haluamme rauhoitella viimeaikaisista uutisista huolestuneita potilaita, joilla on karheapintainen implantti. Jos rinta on oireeton, ei ole aihetta huoleen. Säännölliset kontrollit, muut kun rintasyöpäkontrollit, eivät ole tarpeen oireettomilla potilailla eikä implantteja tarvitse varmuuden vuoksi poistaa, sanoo plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Tiina Jahkola HUS:sta.
Kaikkia potilaita, joille on asetettu implantti, informoidaan kontrollikäyntien yhteydessä mahdollisesta mutta harvinaisesta riskistä. Potilaita kehotetaan olemaan yhteydessä implantit laittaneeseen yksikköön, HUS:ssa Plastiikkakirurgian klinikkaan tai Rintarauhaskirurgian yksikköön, mikäli implanttirinta oireilee. Tutkimuksiin voi hakeutua myös avoterveydenhuollon kautta eli oman terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai yksityislääkärin kautta.
Lue myös: Syöpätaudit lisääntyvät väestön ikääntyessä – reilut 34 000 suomalaista sairastui vuoden aikana
Kommentoi Facebookissa