LIVEKAMERA WWF:n uudella kalakameralla mahdollistetaan näkymä pinnan alle, kalojen edelleen melko salattuun elämään.
– Kalakamera tarjoaa mahdollisuuden harvinaiseen näkyyn eli äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltavan järvilohen kutupuuhiin, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Hiitolanjoelle nousevat Suomen ainoat luonnonvaraiset järvilohet. Hiitolanjoelle asennetussa vedenalaiskamerassa tullaan suurella todennäköisyydellä näkemään Venäjän Laatokalta uineita vaelluskaloja, järvilohia ja taimenia, joiden kutuvaellus katkeaa Suomen puolen vesivoimaloista alimpaan, Kangaskoskeen.
Molemmat lajit ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille.
– Kalat ovat päässeet uhanalaistumaan osin siksi, että ihmiset eivät näe niitä normaalielämässään muuten kuin lautasellaan. Siksi kalojen kohtaamat uhat pysyvät pääosalle kansaa etäisinä, Vilhunen sanoo.
– Ensi vuonna alkaa Hiitolanjoen kolmen vesivoimapadon purkaminen ja laajojen lisääntymisalueiden palauttaminen. Nyt kalakamerassa näkyvät kutupuuhat tapahtuvat alimman vesivoimapadon alapuolisessa uomassa, Suomen puolen lyhyellä ja ainoalla vapaasti virtaavalla Hiitolajoen pätkällä, Vilhunen jatkaa.
Järvilohien ja muiden eväkkäiden elämää pääsi seuraamaan myös viime vuonna samassa paikassa, jolloin WWF:n lähetys keräsi lähes 200 000 katselukertaa. Vedenalaiskuvissa esiintyi yli kymmenen lajia, kun järvilohien lisäksi kamerassa nähtiin muun muassa saukko ja muita kalalajeja, kuten taimenia, haukia, ahvenia, töröjä, turpia ja seipejä. Järvilohella on korkeat kriteerit kutupaikalle: joen pohjan, syvyyden, virtauksen ja sijainnin tulee olla oikea.
Kalakamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä voi seurata kalojen lisäksi elämää lintukosteikolla. Suorissa lähetyksissä on aiemmin seurattu muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan, järvilohen ja raakun elämää.
Lue myös: Saimaan järvilohi on säilynyt hengissä vain kalanviljelyllä – nyt sen halutaan lisääntyvän luonnossa
Kommentoi Facebookissa