RIKOLLISJENGIT Europol laatii vuosittain vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilta, Europolin omista tietokannoista ja muilta EU:n virastoilta saamiensa tietojen pohjalta. Tunnistettujen ryhmien määrä lisääntyy nopeasti. Vuodesta 2012 vuoteen 2017 niiden määrä on kasvanut 3 600:sta yli 5 000 ryhmään, eli lähes 40 prosenttia.
Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajan Jari Liukun mukaan tuoreen uhka-arvion mukaan Euroopassa on havaittu kasvaneen erityisesti Albanian, Itä-Euroopan ja Italian järjestäytyneet rikollisryhmät sekä perinteiset rikolliset moottoripyöräkerhot.
– Muita Euroopan laajuisia ryhmiä ovat Länsi-Balkanin, Aasian ja Afrikan rikollisryhmät sekä katujengit, jotka saattavat toimia hyvinkin pienellä alueella, Liukku toteaa.
Liukun mukaan nämä ryhmät ovat yleensä hyvin järjestäytyneitä, monikansallisia ja useampaan rikollisuuden alaan keskittyneitä, ja niiden tavoitteena on mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ja yhteiskunnan rakenteita hyväksi käyttäen. Rikoshyödyn määräksi on laskettu EU:n alueella 110 miljardia euroa vuodessa. Tästä saadaan takavarikoitua vain muutama prosentti.
Poliisin arvion mukaan myös Suomessa vakava järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee lähivuosina. Vuonna 2000 Suomessa oli vain kolme vakiintunutta tunnuksellista järjestäytyneen rikollisuuden organisaatiota ja kahdeksan osastoa. Nyt organisaatioita on seitsemän ja osastoja jopa 75, ja kasvu näyttää jatkuvan.
Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa esimerkiksi kansainvälistymisen myötä. Suomessa jo olevat rikolliset ryhmät pyrkivät laajentumaan ja turvaamaan toimintaansa. Lisäksi uudet, Suomen rajojen ulkopuolelta saapuvat rikollisryhmät yrittävät saada jalansijaa ja tuovat mukanaan entistä väkivaltaisemman rikollisuuskulttuurin.
– Kansainvälisesti toimivat rikollisorganisaatiot hyödyntävät jäsentensä jo Suomessa olevia ja Suomen oloja tuntevia maanmiehiä. Avainsana on verkostoituminen, sanoo rikosylikomisario Christer Ahlgren Keskusrikospoliisista.
Uusia tunnuksellisia ryhmiä, rikollisjengien välinen kilpailu kovenee
Uusien tunnuksellisten ryhmien tulon ja ryhmien laajenemisen myötä on odotettavissa, että rikollisjengien välinen kilpailu reviireistä kiristyy.
– Arviomme mukaan se aiheuttaa uhkailua, kiristystä, jännitteitä ja väkivaltaa, ja otteet kovenevat. Kentällä partiot takavarikoivat aseita jo nyt lähes päivittäin, ja kotietsinnöissä niitä löytyy lisää. Esimerkiksi viime vuonna poliisi takavarikoi pelkästään yhden rikollisjärjestön jäseniltä 80 laitonta asetta, joiden joukossa oli useita sarjatuliaseita, Ahlgren kertoo.
Jengit pyrkivät laajentuessaan muodostamaan osastoja erityisesti rikollisen logistiikan kannalta hyödyllisille alueille.
– Yritystoiminnan rooli rikoksenteossa vahvistuu. Lähes jokaisella rikollisjengiläisellä on yritys, monella useampikin. He yrittävät piilottaa tai kierrättää rikoshyötyä bulvaanien avulla. Rikollisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi rakennus-, turvallisuus- ja ravintola-alalla, erityisesti yöelämässä. Tavoitteena on verkostoitua ja kasvattaa liiketoimintaa tehokkaasti sekä sekoittaa laillista ja laitonta rahaa, Ahlgren arvioi.
Uusia, kansainvälisiä jengejä, jotka ovat laajentamassa toimintaansa Suomeen, ovat esimerkiksi Hollannista tullut No Surrender, Thaimaasta tullut Shark Rider MC ja Venäjältä tullut RMI.
– Suomeen on rantautunut Yön susien alajengi RMI. Jäsenet eivät ole Suomessa Yön susien vaan nimenomaan RMI:n jäseniä. RMI:n tulo Suomeen on osa eurooppalaista kehitystä. Ryhmä on laajentumassa myös muun muassa Sveitsiin, Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan ja Romaniaan sekä Kanadaan, Ahlgren kertoo.
RMI on lyhenne sanoista Russian Motorcyclists International tai Russki Mototsiklisty Internatsional.
– RMI ei ole asettunut Suomessa millekään tietylle paikkakunnalle, vaan sen tällä hetkellä vajaat kymmenen jäsentä ovat asuinseuduillaan ympäri eteläistä Suomea. Todennäköisesti RMI pyrkii vakiinnuttamaan asemansa ja laajentamaan toimintaansa, rikosylikomisario Ahlgren kertoo.
Järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaa käsiteltiin Poliisihallituksessa järjestetyssä mediatilaisuudessa. Tilaisuudessa julkistettiin myös käsikirja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.
Kommentoi Facebookissa